Kiitollisuuden osoittaminen auttaa rakentamaan paremman työelämän

Olen työskennellyt mobiilialalla vuodesta 1999 lähtien. Tuolloin olin toivottavasti mukana muovaamassa ladattavan mobiilisisällön toimialaa Unwiredtecin rakentamalla yhden luukun ratkaisulla. Unwiredtec oli perustamani yritys. Myytyäni startup-yritykseni kiinnostuin enemmän ”suuren maailman” asioista – rahoituksesta, sijoituksista, kasvusta, inhimillisestä pääomasta ja kaikesta siltä väliltä – keskittyen siihen, miten yritykset voivat kasvattaa omistaja-arvoa.

Vietettyäni viimeisen vuosikymmenen Aviasalesin rakentamisen parissa – kyseessä on lentohakupalvelu, josta tuli maailman kolmanneksi suurin – liityin FunCorpiin konsernijohtajaksi. Vuonna 2004 perustettu FunCorp on johtava viihdeteknologiatuotteiden ja -palveluiden kehittäjä. Sen maailmanlaajuinen pääkonttori sijaitsee Limassolissa Kyproksella, ja sillä on toimistot New Yorkissa ja Texasissa Yhdysvalloissa. Tuotteisiimme kuuluvat iFunny, meemien ystäville suunnattu sovellus, jota on ladattu Yhdysvalloissa yli 70 miljoonaa kertaa, sekä Yepp – sovellus, jonka avulla meemien luojat voivat ansaita sisältöjensä avulla. 

Jos pyytäisimme ystävääsi kuvailemaan persoonallisuuttasi, mitä hän sanoisi?

Olen yhdistelmä introverttiä ja ekstroverttiä – nautin ihmisten kanssa toimimisesta, mutta tarvitsen aika ajoin omaa aikaa ladatakseni sisäiset akkuni. En koskaan korota ääntäni ja viestin aina kunnioittavasti. Olen innostunut ja jaan mielelläni asiantuntemustani sekä annan neuvoja – mutta vain silloin, kun niitä pyydetään (en pidä pyytämättä annetuista neuvoista).

Kun ajattelet uraasi taaksepäin, mikä mielenkiintoinen tarina nousee erityisesti esiin?

Opin urani alkuvaiheessa sinnikkyydestä ja suurten lukujen merkityksestä. Vuonna 2001, kun etsin mahdollisuutta muuttaa Yhdysvaltoihin työn perässä, vastasin noin 300 työpaikkailmoitukseen. Niiden ansiosta pääsin vain kahteen haastatteluun ja sain yhden työtarjouksen, jonka lopulta hyväksyin.

Myöhemmin urallani koin jälleen jotain, mikä auttoi minua säilyttämään nöyryyteni. Useita vuosia sitten minut kutsuttiin puhumaan matkailualan trendejä käsittelevään paneelikeskusteluun. Tapahtuma oli kuitenkin järjestetty niin huonosti, että lavalla oli enemmän ihmisiä (5 puhujaa) kuin yleisössä (4 katsojaa!). Nautimme silti keskustelusta, ja kokemus muistutti minua siitä, ettei itseään pidä koskaan ottaa liian vakavasti.

Mikä on vaikuttavin oppitunti, jonka olet tähän mennessä urasi aikana oppinut?

Olen ymmärtänyt yhteyksien luomisen ja mielenkiintoisten ihmisten kanssa yhteydenpidon tärkeyden koko ammatillisen ja henkilökohtaisen matkani ajan.  Inhimillinen pääoma on kaikista pääomista arvokkain hyödynnettäväksi, ja olen ihastellut ja arvostanut maailmanlaajuisen ammatillisen verkostoni voimaa. Viimeisten 20 vuoden aikana olen tavannut tuhansia ihmisiä, joista monet kuuluvat nykyään LinkedIn-kontakteihini. Aina kun tarvitsen yhteyden johonkuhun, hän on yleensä vain  yhden yhteydenoton päässä, mikä on hienoa huomata.

Kiitos, että kerroit meille hieman siitä, kuka olet! Siirrytäänpä varsinaiseen aiheeseen. Mitä sinulle tulee mieleen ilmauksesta ”paremman työelämän rakentaminen”?

Minulle paremman työelämän rakentaminen tarkoittaa yhteisymmärryksen löytämistä työntekijöiden ja työnantajien toiveiden välillä tarjoamalla ympäristö, joka toimii erilaisista taustoista, ikäryhmistä ja kulttuurisista arvoista tuleville ihmisille. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty!

• Työntekijät haluavat mielekkään työympäristön, jossa heillä on mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä, jossa heitä kohdellaan kunnioittavasti ja jossa heillä on jonkinasteinen työsuhdeturva. He haluavat myös säilyttää terveen työn ja muun elämän tasapainon joutumatta uhraamaan arvokasta henkilökohtaista ja perheaikaa. 
• Työnantajat haluavat työntekijöiden pyrkivän suotuisiin liiketoiminnan tuloksiin. Tämä tarkoittaa itsekurin harjoittamista ja saavutuksiin kannustavan kulttuurin edistämistä, terveiden ihmissuhteiden vaalimista tiimin jäsenten välillä sekä mielenterveyden tukemista.

Kulttuuriset ja sukupolvien väliset erot selittävät, miksi täydelliseen työympäristöön ei ole olemassa yhtä kaikille sopivaa ratkaisua edes saman toimialan tai maantieteellisen alueen sisällä.

Ylimmän johdon tehtävänä on sitouttaa työntekijät, jotta työnantajan ja työntekijöiden toisistaan poikkeavien tavoitteiden välille löydetään vakaa tasapaino.

Mikä on mielestäsi suurin este paremman työelämän rakentamiselle?

On helppo syyttää vanhentuneita johtamismalleja ja niiden puutteita, mutta tämä lähestymistapa on liian yksinkertainen. Oman kokemukseni perusteella vaikeinta on antaa henkilöstölle valtuudet tehdä päätöksiä, jotka eivät edellytä johdon hyväksyntää tai jatkuvaa valvontaa. Se on helpommin sanottu kuin tehty, eikä se toimi kaikkien kohdalla (eikä se ole kaikissa tapauksissa tarpeellistakaan), mutta jo pelkästään niiden ihmisten mukaan ottaminen päätöksentekoprosessiin, jotka ovat siihen todella sitoutuneita – jotka aidosti välittävät – joko tarkkailijoina tai osallistujina, parantaa huomattavasti työilmapiiriä ja auttaa rakentamaan yhteisymmärrystä sekä muun tiimin hyväksyntää johdon päätöksille.

Mikä on yksi asia, johon voimme itse vaikuttaa ja jonka voimme käytännössä tehdä tänään paremman työelämän rakentamiseksi? Ja miten suosittelet sen toteuttamista?

Monia vuosia sitten keksin itselleni tämän säännön:

Sen lisäksi, että tämä on uskomattoman yksinkertainen, se on  niin tehokas keino saada ihmiset tuntemaan itsensä arvostetuiksi. Mitä suuremmaksi koettu valtaero yrityksen hierarkiassa on, sitä suurempi vaikutus näillä kahdella sanalla on. Tämä toimintatapa on osoittautunut tarttuvaksi, sillä monet nykyisistä ja entisistä kollegoistani ovat omaksuneet tämän tavan, mikä auttaa heidän kollegoitaan tuntemaan itsensä kunnioitetuiksi ja arvostetuiksi. Tämä on niin helppoa ja tehokasta, että kuka tahansa voi aloittaa sen heti.

Voitko kertoa yhden asian, jonka olet kokenut, nähnyt tai josta olet lukenut ja joka vie meitä kohti parempaa työelämää?

Uskon vahvasti tarkoitukseen perustuvaan tavoitteiden asettamiseen ja suhtaudun erittäin kriittisesti KPI-mittareihin, koska monia niistä voidaan manipuloida. Siksi mielestäni tiimien tulisi organisoitua itse tavoitteiden tai omien ”pohjantähtien” ympärille. Ne osoittavat yrityksen ajattelun ja toiminnan suunnan, kun taas yksityiskohdat jätetään tiimien ratkaistaviksi ja toteutettaviksi. 

Tiimit tarvitsevat kontekstia ja tarkoitusta, eivät kädestä pitämistä tai ruoskaa. Tällaisten suurten tavoitteiden ympärille itseorganisoituneet tiimit ratkaisevat monia työn oheisnäkökohtia niitä toteuttaessaan: työajat, viestinnän tiheyden, etä-, hybridi- ja lähitapaamiset, tavoitteiden saavuttamisen tai saavuttamatta jäämisen kriteerit ja niin edelleen.

Kun ajattelet paremman työelämän rakentamista, onko jokin yritys ja/tai johtaja, joka erottuu edukseen ja jota meidän mielestäsi pitäisi seurata? Jos on, mitä he tekevät?

On vaikea nostaa esiin vain yhtä henkilöä tai ajatusjohtajaa, mutta loistavien ajattelijoiden kirjoituksissa on ehdottomasti joitakin ideoita, joihin suosittelen tutustumaan:

• Kim Scott – Radikaali suoruus. Kirja auttaa lukijaa kehittämään valmiuksiaan rehellisiin keskusteluihin.
• David Epstein – Laaja-alaisuus: Miksi generalistit menestyvät erikoistuneessa maailmassa. Mielestäni nykyajan johtajien ei pidä olla vain generalisteja, vaan heidän on myös pystyttävä suhtautumaan luontevasti epävarmuuteen, joka liittyy itseään älykkäämpien ihmisten johtamiseen.
• Hans, Anna ja Ola Rosling – Faktojen maailma: Kymmenen syytä, miksi olemme väärässä maailman tilasta – ja miksi asiat ovat paremmin kuin luulemme. Johtaja ei ole vain henkilö, joka johtaa esimerkillään, vaan myös joku, joka osaa asettaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Hänellä on useita sisäisiä vertailukohtia, joiden avulla hän voi muodostaa järkevän ja perusteltavissa olevan käsityksen siitä, sujuvatko asiat erinomaisesti vai erittäin huonosti – tai jotain siltä väliltä.

Miten lukijamme voivat seurata työtäsi?

Kun minulla on aikaa, kirjoitan Substackissa lukemistani kirjoista, nostaen esiin tärkeimmät kohdat, jotka kiinnittivät huomioni, ja asettaen ne kontekstiin omien ajatusteni ja kokemusteni rinnalle. Rakastan myös meemejä ja kannustan kaikkia lataamaan Yeppin, jonka avulla on helppo luoda omia meemejä ja muokata muiden tekijöiden töitä.

Kiitos, että toit äänesi People Managing People -sivuston haastattelusarjaan aiheesta Kuinka rakentaa parempi työelämä!

Tuo äänesi keskusteluun

Liity haastattelusarjaamme ja jaa ideasi siitä, miten voimme rakentaa paremman työelämän!