Rakenna parempaa työelämää asettamalla työntekijöiden hyvinvointi etusijalle

Suoritin puheviestinnän ja kansainvälisten opintojen kandidaatin tutkinnon Wake Forest Universityssä, oikeustieteen tohtorin tutkinnon University of Dayton School of Law -oppilaitoksessa sekä globaalin Executive MBA -tutkinnon Georgetown Universityn McDonough School of Businessissa. Asun tällä hetkellä Charlottessa, Pohjois-Carolinassa. 

Kun en lue tai kirjoita hyväntekeväisyydestä, katastrofiavusta tai vaikuttavuussijoittamisesta, rakastan matkustamista ja luonnossa liikkumista perheeni kanssa. Viimeisin matkamme suuntautui Pohjois-Espanjaan. Maisemat, surffaus ja koko kokemus olivat yksinkertaisesti unohtumattomia!  

Jos pyytäisimme ystävääsi kuvailemaan persoonallisuuttasi, mitä hän sanoisi? 

Ystäväni kuvailisivat minua todennäköisesti määrätietoiseksi ja myötätuntoiseksi, mutta myös hauskaksi. Ehkä siis ”myötätunnon ohjaama” olisi parempi tapa ilmaista asia! Ystäväni kuvailisivat minua myös ”ruokaharrastajaksi”, koska rakastan ruoanlaittoa ja erityisesti kulttuurivaikutteisten aterioiden valmistamista perheeni ja ystävieni kanssa.

Kun ajattelet uraasi taaksepäin, mikä mielenkiintoinen tarina nousee erityisesti mieleesi? 

Minulle erottuu erityisesti se, että

olen oppinut yhtä paljon – tai jopa enemmän – vaikeista tilanteista, joissa ei saavutettu voittoa, kuin niistä, joissa saavutettiin voitto. 

Tilanteet, joissa vaikea asiakas, henkilöstöhallinnon tilanne tai hallinnollinen kysymys sai minut ajattelemaan ja työskentelemään aiempaa ahkerammin, auttoivat minua kehittämään toimintatapaani. Matkan varrelle on mahtunut useita tarinoita, jotka valaisevat sitä, miten asioita kannattaa tehdä ja miten niitä ei kannata tehdä. Vaikka tilanteet olivat vaikeita, olen kiitollinen niistä hetkistä. 

Mikä on vaikuttavin asia, jonka olet tähän mennessä oppinut urasi aikana?

En koskaan unohda vierailuani Kalifornian Napassa, jossa tapasin Napa Relief Program -ohjelmamme metsäpaloista kärsineitä uhreja. Kuuntelimme järkyttävien menetysten raakoja kuvauksia ja kuulimme sitten tarinoita ihmisistä, jotka rakensivat elämäänsä uudelleen. Työssäni saan kerta toisensa jälkeen oppia, kuinka paljon ihmisryhmä, joka keskittyy samaan tavoitteeseen, voi saada aikaan työskennellessään yhdessä. Yhteisön voima ja ihmiskunnan myötätuntoisuus hädän hetkellä ovat todella se, mikä pitää maailman liikkeessä.

Kiitos, että kerroit meille hieman siitä, kuka olet! Siirrytäänpä sitten aiheeseen. Kun kuulet lauseen ”rakentaa parempi työelämä”, mitä sinulle tulee mieleen?

Kun kuulen sanat ”rakentaa parempi työelämä”, ajattelen viimeksi kulunutta kahta vuotta ja sitä, mitä työ on merkinnyt maailmanlaajuisen pandemian aikana eläville ihmisille – työntekijät ja työnantajat ovat kokeneet niin suuria ylä- kuin alamäkiäkin.  

On ollut hyvin haastavaa sekä tehdä omaa työtä että johtaa yritystä. Näemme, että yritykset keskittyvät määrätietoisesti paremman työelämän rakentamiseen ennen kaikkea tehdäkseen oikein työntekijöitään ja sidosryhmiään kohtaan. Näemme monien johtajien puhuvan ESG:n S-kirjaimesta. Kun puhutaan ESG:stä – ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvistä tekijöistä – olemme nähneet yritysten käsittelevän E:tä pienentämällä hiilijalanjälkeään. Tästä ESG:n tekoäly voi antaa sinulle ehdotuksia.

Viime aikoina yritykset ovat alkaneet keskittyä S-kirjaimeen ja paremman työelämän luomiseen työntekijöille, asiakkaille, yhteisön jäsenille ja muille sidosryhmille. Näemme tätä E4E Reliefissä jatkuvasti, kun yritykset tulevat luoksemme perustamaan tukirahastoja, mutta kyse voi olla kaikesta joustavien työaikojen tarjoamisesta vapaaehtoistyöhön oikeuttavan palkallisen vapaan käytännön käyttöönottoon. Kun yritykset löytävät tapoja käsitellä S-kirjainta ja tehdä parannuksia ihmistensä hyväksi, ne johdattavat meitä kohti parempaa työelämää.

Mikä on mielestäsi suurin este paremman työelämän rakentamiselle?

Vaikka voimme olla yhtä mieltä siitä, että haluamme rakentaa paremman työelämän, suurin este, jonka näen, on se, että me kaikki annamme sanalle ”parempi” hieman erilaisen merkityksen. Tiedämme haluavamme rakentaa työntekijöille paremman työelämän, mikä tarkoittaa keskittymistä työntekijöiden hyvinvointiin, mutta se voi ilmetä monin eri tavoin. Sen arvioiminen, miten ihmisten paremman työelämän rakentamiseen tähtääviä ohjelmia ja käytäntöjä tulisi arvioida, voi myös olla ongelmallista, koska hyvinvointia on vaikea mitata. 

Yksi vinkki paremman työelämän määritelmästä sopimiseen on ottaa käyttöön toimintatapa, jota kutsun ”nollapohjaisiksi hyvinvointieduiksi”. Siinä palataan tarkastelemaan kaikkia kuhunkin hyvinvointiohjelmaan liittyviä kustannuksia, arvioidaan niitä ja palautetaan mukaan ne, jotka tarjoavat parhaan ympäristön ja halutun vaikutuksen. Kun uusia hyvinvointiohjelmia lisätään, luodaan heti alusta alkaen prosessit ”paremman” mittaamiseksi. 

Mikä on yksi asia, johon voimme vaikuttaa ja jonka voimme käytännössä tehdä tänään paremman työelämän rakentamiseksi? Ja miten suosittelet etenemään?

Meillä E4E Reliefillä on tapana sanoa, että ”hyvän tekeminen on hyvää liiketoimintaa”, ja hyvän tekemiseen sekä paremman työelämän rakentamiseen on niin monia tapoja.

Yksityiskohdat voivat tarkoittaa eri asioita erilaisissa työympäristöissä ja eri toimialoilla, mutta mielestäni avainasemassa on antaa työntekijöille mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja sitten kuunnella heitä. Tämä voi olla niinkin yksinkertaista kuin epämuodollinen keskustelu tai niinkin muodollista kuin koko yrityksen kattava kysely. Hyvän tekemisen ja työntekijöiden hyvinvointiin keskittymisen välinen synergia alkaa tuotteesta tai käytännöstä ja vaikuttaa kaikkeen työntekijöiden pysyvyysasteista yrityksen tuottavuuteen. 

Voitko kertoa yhden asian, jonka olet kokenut, nähnyt tai josta olet lukenut ja joka vie meitä kohti parempaa työelämää?

Näen työnantajien todella ajattelevan työntekijöitään, sopimuskumppaneitaan ja muita sidosryhmiään menestyksensä keskeisinä ajureina sekä haluavan investoida heidän koulutukseensa, kehittymiseensä ja tukemiseensa keinoina tehdä oikein ja samalla parantaa tuloksiaan.

Tämä ”tietoisena kapitalismina” tunnettu yhdistelmä johtaa todennäköisesti parempaan työelämään ja parempaan yhteiskuntaan laajemmin. 

Osakkeenomistajien ensisijainen asema on menettämässä merkitystään, ja uskon sen korvautuvan laajemmalla sidosryhmien ensisijaisuuteen keskittymisellä, jossa osakkeenomistajilla on yhtä suuri painoarvo kuin muilla keskeisillä tukijoilla, kuten työntekijöillä.  

Kun ajattelet paremman työelämän rakentamista, onko jokin yritys ja/tai johtaja, joka erottuu mielestäsi ja jota meidän tulisi seurata? Jos on, mitä he tekevät?

Seuraan mielelläni @CarsonTaten blogia.  Hän konsultoi joitakin suurimmista yrityksistä ja on alalla arvostettu nouseva kansallinen johtaja.  Hänen neuvonsa ovat käytännöllisiä, saavutettavia ja juuri nyt yksinkertaisesti järkeviä.

Miten lukijamme voivat seurata työtäsi?

Lukijat voivat tutustua E4E Reliefin verkkosivustoon, jota päivitetään artikkeleillani ja puhetilaisuuksillani. Voit myös seurata minua ja E4E Reliefiä LinkedInissä: 

• Holly Welch Stubbing 
•  E4E Relief 

Kiitos, että toit äänesi People Managing People -julkaisun Haastattelusarjaan aiheesta Kuinka rakentaa parempi työelämä! 

Liity keskusteluun omalla äänelläsi

Liity haastattelusarjaamme ja jaa ideasi siitä, miten voimme rakentaa paremman työelämän.