Väärinymmärrykset estävät meitä rakentamasta parempaa työelämää

Työskentelen pienten kasvuyritysten kanssa, jotka tarvitsevat yksinkertaisesti jonkun ottamaan vetovastuun ja tarjoamaan käytännönläheistä tukea kaikkiin henkilöstöön liittyviin hankkeisiin. Palveluistani saavat eniten hyötyä asiakkaat, jotka ovat muutosvaiheessa. He tarvitsevat apua yrityksen identiteetin, vision, missiolausekkeiden ja arvojen määrittämisessä tai enemmän tukea huippuosaajien houkuttelemisessa ja pitämisessä. Tai he tarvitsevat yksinkertaisesti apua henkilöstöhallinnon perustan rakentamisessa.

Rakastan työtäni ja olen siinä hyvä, koska saan energiaa uusien ihmisten tapaamisesta ja minulla on luontainen kyky muuttaa ideat toiminnaksi. 

Jos pyytäisimme ystävää kuvailemaan persoonallisuuttasi, mitä hän sanoisi?

Tein hiljattain harjoituksen, jossa pyysin 50:tä ystävääni, perheenjäsentäni, työkaveriani ja asiakastani valitsemaan 7–10 sanaa, jotka kuvaisivat minua parhaiten, ja yhdistin ne mahdollisimman hyvin Cliftonin vahvuustuloksiin. Seuraavat asiat nousivat jatkuvasti esiin: aloitteellisuus, empatia, yhteyksien luominen, luovuus, kehittäminen, huumori, harmonia, innovatiivisuus, rehellisyys ja positiivisuus. Kysyin heiltä myös, milloin he olivat viimeksi nähneet minun todella innostuvan, ja useimmilla oli tarina siitä, kuinka olin keskustellut samanlaisista asioista kiinnostuneiden ihmisten kanssa. 

Kun ajattelet urapolkuasi, mikä mielenkiintoinen tarina nousee esiin?

Luulen, että muistan aina ajan, jolloin työskentelin vastaanottovirkailijana tilitoimistossa. Se oli ensimmäinen ”oikea” toimistotyöni kaupungissa, enkä ollut siinä kovin hyvä. Hallinnollisena assistenttina työskentely vaatii todellista osaamista, ja jotkut ihmiset loistavat tällä uralla – minä en vain ollut yksi heistä. Ammattimainen työympäristö oli minulle uusi, mutta työskentelin myös ammattilaisten kanssa, jotka olivat suurimman osan ajasta melko vakavia. He olivat kirjanpitäjiä, ja heidän työnsä luonteen vuoksi he kiinnittivät huomiota kaikkiin pieniin yksityiskohtiin. Jokaisella osakkaalla oli omat erikoisuutensa ja tapansa tehdä asioita, aina asiakkaille lähetettävissä kirjeissä käytettävää fonttia myöten. Muistan pelänneeni niin paljon virheen tekemistä.

Eräänä päivänä he palkkasivat ulkopuolisen konsultin auttamaan liiketoiminnan kehittämisessä, ja minä vastasin osakkaiden kalentereiden hallinnasta sekä työskentelin suoraan tämän konsultin kanssa. Hän tutustui minuun paremmin, oppi tuntemaan kiinnostuksenkohteeni ja vahvuuteni ja huomasi, että soveltuisin paremmin liiketoiminnan kehittämisen koordinaattoriksi. Roolini vaihtui saman tien. Aloin ottaa enemmän vastuuta liiketoiminnan kehittämisestä, markkinoinnista ja myyntikoulutuksesta, ja se tuntui minulle luontevalta. En ollut siinä vain hyvä, vaan TODELLA HYVÄ – ja RAKASTIN sitä! 

Muistan hänen sanoneen, että yritykset eivät usein käytä aikaa tutustuakseen työntekijöihinsä ja heidän kiinnostuksenkohteisiinsa paremmin. Se on sääli, koska ne voivat todella menettää mahdollisuuden hyödyntää organisaatiossa jo olevaa osaamista ja lahjakkuutta. Hänestä tuli lopulta mentorini, ja hyödynnän edelleen paljon hänen oppejaan nykyisten asiakkaideni kanssa.

Tämä tarina erottuu minulle selvästi eniten, koska se antoi minulle suunnan urallani, mutta vielä tärkeämpää on se, että se sai minut haluamaan auttaa muita samalla tavalla. Sanoin itselleni, että jonain päivänä olisin mentori. Että auttaisin jotakuta löytämään itsestään jotain ainutlaatuisen erityistä ja tuomaan sen esiin. Muistan, kuinka kiitollinen olin siitä, että minut nähtiin ja arvostettiin, ja haluan auttaa jotakuta toista tuntemaan samoin.

Mikä on tähänastisen urasi vaikuttavin oppi?

Ole aidosti oma itsesi. Kuulostaa kliseiseltä, mutta se on totta. Aina kun olen seurannut vaistoani, se on ohjannut minut oikeaan suuntaan. Huomasin, että omana itsenäni oleminen toi minulle parhaat asiakkaat, parhaat myyntisopimukset ja parhaat mahdollisuudet. Kun olin uskollinen itselleni, tunsin oloni mukavaksi C-tason johtajien seurassa. Tämä mahdollisti sen, että sain oppia loistavilta ihmisiltä, jotka olivat menestyneempiä kuin minä, ja tutustua moniin erilaisiin ihmisiin ja kokemuksiin. Uskon todella, että kun päätin olla aidosti oma itseni, se ei ainoastaan tehnyt minusta onnellisempaa, vaan teki minusta myös menestyneemmän.

Kiitos, että kerroit meille hieman itsestäsi! Siirrytäänpä asiaan. Mitä sinulle tulee mieleen, kun kuulet ilmauksen ”paremman työelämän rakentaminen”?

Mielestäni pandemia vauhditti asioita todella paljon tavalla, joka edisti paremman työelämän rakentamista. Ensimmäisenä mieleeni tulevat joustavuus, kilpailukykyiset palkat, sama palkka samasta työstä, mahdollisuudet kehittyä, uralla eteneminen, henkilöstöedut, empatiaan ja konfliktien ratkaisemiseen koulutetut esihenkilöt sekä rehellisyyteen perustuva kulttuuri.

Miten voimme rakentaa paremman työelämän? Kerro ainakin yksi idea.

Liittovaltion tasolla yleinen terveydenhuolto vaikuttaisi mielestäni merkittävästi – se vähentäisi pienyritysten taakkaa tarjota erittäin kalliita henkilöstöetuja, ja ne voisivat käyttää rahaa muihin asioihin, kuten koulutukseen ja etuihin.  Uskon myös, että onnellisemmat työntekijät tekevät parempaa liiketoimintaa, ja kohtuuhintaisen terapian tarjoaminen heille parantaisi työelämää.

Toinen keino olisi yksinkertaisesti avoin viestintä ilman kostotoimien pelkoa. Moninaisten ideoiden hyväksyminen ja sellaisen kulttuurin luominen, jossa johtamista on hyväksyttävää kyseenalaistaa. 

Mikä on mielestäsi suurin este paremman työelämän rakentamiselle?

Väärinymmärrykset.

Miten väärinymmärrykset estävät paremman työelämän rakentamista?

Kokemukseni mukaan useimmat perustajat ja toimitusjohtajat, joiden kanssa työskentelen, haluavat tehdä työntekijöidensä kannalta parhaansa, mutta heillä ei ole todellista käsitystä ihmisistään. Esimerkiksi pienessäkin tiimissä voi olla kolme eri sukupolvea, joita johdetaan erilaisista taustoista ja väestöryhmistä käsin, ja heidän ihanteensa työelämästä voivat poiketa toisistaan. Onko kyse ilmaisesta oluesta ja pingispöydistä vai kaipaavatko nämä työntekijät enemmän koulutusta? Kuka voi sanoa, että toinen on tärkeämpi kuin toinen?

Konflikteja syntyy usein myös huonosti valituista sanoista tai ilmauksista. Tämä koskee erityisesti organisaatioita, joiden työvoima on kansainvälinen. Tietoa voi kadota käännöksissä, kun sitä välitetään keskijohdolta organisaation ylemmille tasoille tai kun sitä jaetaan tiimien yhteistyössä.

Miten suosittelisit ihmisiä ehkäisemään väärinymmärryksiä tiimissään tai organisaatiossaan?

Organisaatiossa pitäisi olla järjestelmä, joka seuraa työntekijöiden palautetta. Kyselyitä tulisi tehdä neljännesvuosittain ja työntekijöiden esiin tuomiin huolenaiheisiin pitäisi vastata. Lisäksi organisaatiossa pitäisi olla avoimien ovien periaate ja turvallinen tila, jossa työntekijät voivat tuoda esiin huolenaiheitaan tai kertoa, mistä he pitävät työssään.

Monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden näkökulmasta pakollinen koulutus ei riitä. ”Kahvikeskustelut”, ”lounastapaamiset” tai tiimitapahtumat vaikuttavat merkittävästi yrityksen työilmapiiriin ja edistävät paremman työelämän rakentamista.  

Ja mikä vielä tärkeämpää, johdolle on välttämätöntä tarjota koulutusta empatiasta, sähköpostiviestinnän hyvistä käytännöistä ja konfliktien ratkaisemisesta.

Voitko kertoa yhden asian, jonka olet kokenut, nähnyt tai josta olet lukenut ja joka vie meitä kohti parempaa työelämää?

Henkilökohtainen elämä sekoittuu ammatilliseen elämään. Ihmiset ovat aidompia ja avoimempia. Tämän muutoksen voi nähdä esimerkiksi LinkedInissä: julkaisuissa käsitellään työssäkäyvän äidin arkea, mielenterveyden haasteita tai poliittisen ilmapiirin aiheuttamia vaikeuksia. Avoimet keskustelut rodusta, sukupuolesta ja häirinnän torjumisesta työpaikalla ovat yhä tavallisempia. Tämän avoimuuden ansiosta myös viestintätavoissa työpaikalla on nykyään paljon enemmän joustavuutta. Työaikoja halutaan joustavammiksi. Työntekijöille tarjotaan enemmän kannustimia opintolainojen maksamisen, lastenhoidon, hyvinvointikorvausten ja muiden vastaavien asioiden tukemiseen.

Kun ajattelet paremman työelämän rakentamista, tuleeko mieleesi jokin yritys ja/tai johtaja, jota meidän pitäisi seurata? Jos tulee, mitä he tekevät?

Salesforce näyttää todella ymmärtävän, mitä ihmisten houkutteleminen ja pitäminen organisaatiossa vaatii. Salesforce tukee yhteisöjään ja tarjoaa hyvän työn ja vapaa-ajan tasapainon. Yritys maksaa melko kilpailukykyisiä palkkoja, tarjoaa kunnioitettavan määrän palkallisia vapaita ja tarjoaa myös hyvinvointikorvauksia.

Mikä on yksi asia, jonka voimme aloittaa jo tänään paremman työelämän rakentamiseksi?

Ole hyvä ihminen. Suosittelen lämpimästi kaikille Ryan Holidayn kirjan ”Päivittäinen stoalainen” lukemista. Stoalaiset uskovat, että ainoa tehtävämme elämässä on olla hyvä ihminen, ja silti meistä tulee asiantuntijoita siinä, miten vältämme sen. 

Miten lukijamme voivat seurata työtäsi?

Minut löytää näistä kanavista:

• LinkedIn
• Instagram
• Verkkosivusto

Kiitos, että tuot äänesi People Managing People -sivuston haastattelusarjaan aiheesta Kuinka rakentaa parempi työelämä!

Liity keskusteluun

Liity haastattelusarjaamme ja jaa ideasi siitä, kuinka voimme rakentaa paremman työelämän!

Aiheeseen liittyvää luettavaa:

• Kaaoksensietokyvyn mittaaminen auttaa meitä rakentamaan paremman työelämän
• Tuottavuuden uudelleenarviointi paremman työelämän rakentamiseksi
• Heikkouksiemme tunnistaminen voi auttaa meitä rakentamaan paremman työelämän
• Paremman työelämän rakentaminen alkaa itsetuntemuksesta
• Joustavuus auttaa rakentamaan paremman työelämän