Skip to main content

Ennen kuin minusta tuli johtajuusvalmentaja, työskentelin 24 vuoden ajan Yhdysvaltain ilmavoimissa hävittäjälentäjänä ja korkea-arvoisena sotilasjohtajana. Johdin yli 1 000 sotilas- ja siviilihenkilöä sekä kotimaassa että ulkomailla. Ajan myötä ymmärsin, että monet ohjaamossa oppimani asiat olivat laajasti sovellettavissa myös omaan rooliini johtajana.

Hävittäjälentäjien kulttuuri on ainutlaatuinen. Vietämme elämämme korkean panoksen ympäristössä, jossa meidän on tehtävä sekunnin murto-osassa päätöksiä selviytyäksemme ja jossa harjoituslennot voivat olla yhtä vaarallisia kuin varsinainen taistelu.

Tämän vaativan ympäristön vuoksi meidän on pystyttävä vähentämään stressiä siellä, missä se on mahdollista, jotta voimme saavuttaa erinomaisen suorituskyvyn, samalla kun tunnustamme, että tietty määrä stressiä voi olla hyvä asia. Kyse on tasapainoilusta.

Continue Reading for Free

Create a free account to finish this article, plus get ongoing access to timely insights and practical resources.

Käyn tässä läpi joitakin näistä ajatuksista ja menetelmistä, joiden avulla työpaikan stressiä voi vähentää, sekä tarjoan mahdollisuuksia hyväksyä stressi ja käyttää sitä omaksi hyödyksi.

Menetelmiä, joilla voit vähentää työpaikan stressiä

Omaksu siipimieskulttuuri

kuva 75. hävittäjälentueesta
75. hävittäjälentue sijoitettuna Afganistaniin

Tehtävän aikana siipimiehet tarjoavat ratkaisevan tärkeää vastavuoroista tukea varmistaakseen lennon turvallisuuden. Heidän vastuullaan on tarkkailla muodostelmaa uhkaavia tekijöitä joko maassa tai ilmassa. 

Lennonjohtaja vastaa lennon ohjaamisesta kohteeseen, esteiden ja uhkien väistämisestä sekä keskittyy ensisijaisesti eteenpäin. Siipimiehen pääasiallinen vastuu on tarkistaa lennon kello kuuden suunta eli suoraan lentokoneen takana oleva alue, jota emme pysty itse näkemään. 

Siipimiehet tarjoavat ratkaisevan tärkeää vastavuoroista tukea ja tarkistavat aina ”kello kuuden suunnan” havaitsemattomien uhkien varalta. Nämä tehtävien prioriteetit varmistavat, että jokainen muodostelman osa ymmärtää oman roolinsa selkeästi määriteltyine tehtävineen ja vastuineen, mikä vähentää työmäärää ja keventää osaa lennonjohtajan stressistä.

Voit edistää siipimieskulttuuria tiimissäsi varmistamalla, että tiimin jäsenet ymmärtävät oman roolinsa tiimissä ja paikkansa kokonaisuudessa. Tämä tarkoittaa, että kerrot tiimin jäsenille, kuinka heidän tekemänsä työ on ratkaisevan tärkeää yhteisen menestyksen kannalta ja miten se edistää yleisiä tavoitteita ja päämääriä.

Johtajien tulisi kannustaa ympäristöön, jossa tiimikaverit pitävät huolta toisistaan, tarjoavat tarvittaessa vastavuoroista tukea ja ottavat vastuuta, kun toinen tiimikaveri tuntee olevansa kuormittunut. Edistä ajattelutapaa, jossa muiden auttaminen kohottaa koko tiimin suorituskykyä.

Siipimieskulttuurin omaksuminen tarkoittaa, että jokainen tiimin jäsen tuntee olevansa osa jotakin itseään suurempaa ja tärkeämpää.

Each week, AI Signal takes one meaningful shift in AI and helps people leaders understand what changed, why it matters, and what to consider next.

Viestikää prioriteeteista

kuva eversti Campbellista
Eversti Campbell keskustelee insinöörien kanssa operatiivisista vaatimuksista ja prioriteeteista.

Useiden keskenään kilpailevien prioriteettien käsitteleminen voi tuntua ylivoimaiselta. Jos kuitenkin keskitymme ensin tärkeimpiin asioihin, voimme johtaa tiimiämme menestyksekkäästi haasteista huolimatta.

”Lennä, suunnista ja viesti” on yksinkertainen lause, jonka opimme varhain lentäjäkoulutuksessa ja joka auttaa meitä vaativissa tilanteissa. 

Hätätilanteessa opimme hidastamaan ja keskittymään ensin tärkeimpään: lentokoneen hallinnan säilyttämiseen. Sen jälkeen suunnistamme, muodostamme tilannetietoisuuden ympärillämme tapahtuvasta ja selvitämme, minne meidän on mentävä. Tämän jälkeen viestimme ja kerromme muille ongelmasta sekä pyydämme tarvittaessa apua siipimiehiltä tai muilta resursseilta. 

Tämä yksinkertainen lause auttaa lentäjiä asettamaan asioita tärkeysjärjestykseen paineen alla ja säilyttämään keskittymisen tärkeimpiin asioihin.

Nämä periaatteet toimivat myös ohjaamon ulkopuolella, ja olen käyttänyt niitä johtaessani tiimiäni (ja perhettäni), kun asiat kasaantuvat ja tunnen olevani kuormittunut. 

Meidän on lennettävä pitämällä tiimimme kurssissa ja keskittymällä kriittisiin prioriteetteihimme. On asioita, joita meidän on jatkettava ja joita emme voi lopettaa ilman, että epäonnistumme. Sitten suunnistamme. Meidän on oltava tietoisia tavoitteista, joita pyrimme saavuttamaan, ja johdettava tiimillemme selkeä polku tuntemalla tiimiin ja tehtävään kohdistuvat uhat tai riskit. 

Ja lopuksi meidän on viestittävä selkeästi, ytimekkäästi ja oikein . . .  viestittävä tiimillemme, jotta he tietävät, miten edetä, sekä viestittävä johdolle, jos tarvitsemme apua. Lennä, suunnista ja viesti. Keskity prioriteetteihisi. Keskity ensin tärkeimpään. 

Kaikilla tasoilla toimivien johtajien on tunnettava prioriteetit ja pystyttävä viestimään niistä tiimin jäsenille, jotta nämä tietävät, mihin käyttää aikansa ja ponnistelunsa. Tämä tarkoittaa, että on sanottava ei asioille, jotka eivät vastaa prioriteetteja. Arvioi, mitä tehtäviä, toimia tai vastuita voidaan vähentää sen sijaan, että niitä lisättäisiin stressin kasvaessa.

Säilytä malttisi kaaoksessa

Useat komennukset taistelutehtäviin nuorena hävittäjälentäjänä osoittivat minulle, kuinka merkittävä rooli johtajilla on tiimiensä rauhoittamisessa kaoottisissa tilanteissa.

Näin monien johtajieni näyttävän esimerkkiä kyvyllään säilyttää malttinsa paineen alla. He olivat aina rauhallisia ja harkitsevia radiossa, vaikka ystävällismieliset maajoukot huusivat läheisen ilmatukipyynnön vuoksi. He ymmärsivät, kuinka tärkeää heidän oli säilyttää malttinsa kaaoksessa ja rauhoittaa maajoukkojamme joissakin kaikkein kaoottisimmista ja stressaavimmista tilanteista.

Vaikka sotilasympäristöön liittyy ainutlaatuisia olosuhteita, kaikkien organisaatioiden kaikilla tasoilla toimivat johtajat voivat palvella tiimiään hyvin säilyttämällä malttinsa kaaoksen keskellä.

Tiimit haluavat johtajia, jotka ovat johdonmukaisia ja säilyttävät malttinsa ja tyyneytensä myös stressin alla. Joskus kaiken kaaoksen keskellä paras välitön reaktiomme johtajana on olla tekemättä mitään. Kaikki tilanteet eivät vaadi välitöntä reagointia. Useimmiten voimme pysähtyä, hengittää ja käyttää aikaa miettiäksemme, miten vastaamme.

Johtajilla on ratkaiseva rooli sen osoittamisessa, että ymmärrämme tilanteen voimakkuuden ja autamme samalla tiimiä säilyttämään malttinsa ja tyyneytensä paineen alla. Aseta selkeä, ytimekäs ja oikea viestintä etusijalle erityisesti kriisin aikana, jolloin ihmiset kaipaavat tietoa. 

Kerro, mitä tiedät, ja ole rehellinen tilanteesta. Luo luottamusta. Vakuuta tiimille, että he ovat hyvin valmistautuneita kestämään vaikeat ajat, vaikka lopputulos olisi edelleen epävarma. Osoita empatiaa tiimin jäsenten stressitasoja kohtaan ja toimi tai mukauta toimintaasi sen mukaisesti.

Johdonmukaisuus luo luottamusta. Tiimimme haluaa tietää, että meihin voi luottaa vaikeina aikoina. He seuraavat, miten reagoimme.

Keskity asioihin, joihin voit vaikuttaa

Elämässä on asioita, joita voimme hallita, asioita, joihin voimme vaikuttaa, sekä asioita, joita emme voi hallita tai joihin emme voi vaikuttaa. 

Älä tuhlaa aikaa tai henkistä energiaa asioihin, joita et voi hallita, sillä tämä johtaa yleensä stressitasojen kohoamiseen. Kyseessä voi olla traumareaktio, mutta sen hallitsemiseksi voidaan tehdä työtä. Jos keskitymme ensin asioihin, joita voimme hallita, voimme jättää loput myöhemmäksi (tai olla käyttämättä niihin aikaa lainkaan).

Aseta työn ja muun elämän tasapaino etusijalle

kuva eversti Campbellin perheestä
Eversti Kim Campbell ja eversti Scott Campbell poikansa kanssa (joka ei ilmeisesti ollut kiinnostunut valokuvan ottamisesta)

Johtajilla on vastuu näyttää esimerkkiä ja luoda kulttuuri, jossa työn ja muun elämän tasapaino on etusijalla. Ei riitä, että vain sanomme sen olevan etusijalla ja olemme sitten ensimmäisinä toimistolla ja viimeisinä lähtemässä. Jos pyrimme löytämään kokonaisvaltaisen tasapainon henkilökohtaisen ja ammatillisen elämämme välillä, tiimimme seuraa esimerkkiämme.

Tiedämme, että ihmiset suoriutuvat työssä paremmin, kun heidän henkilökohtaiset asiansa ovat kunnossa kotona, kun varmistamme, että tiimillämme on aikaa palautua, ja kun kannustamme ihmisiä huolehtimaan perheistään, koska se on oikein. Pidä vapaata ja kannusta tiimisi jäseniä tekemään samoin.

Meidän on näytettävä käytännössä ja osoitettava tiimillemme, että pystymme siihen itsekin.

Opettele tunnistamaan stressaantuneet työntekijät ja tukemaan heitä

Kaikkien tasojen johtajilla on vastuu tunnistaa tiiminsä stressaantuneet tai loppuun palaneet jäsenet ja tukea heitä.

Hävittäjälaivueessa teimme tämän suorittamalla operatiivisen riskienhallinnan arvioinnin ennen jokaista lentämäämme tehtävää. Olimmeko sinä päivänä tehtävän tasalla? Mitkä ulkoiset tekijät vaikuttivat yleiseen hyvinvointiimme? Pystyimmekö suorittamaan tehtävän turvallisesti? Komentajalla oli harkintavalta antaa tiimin jäsenille vapaata, jos stressitasot tekivät heistä työssä tehottomia (kutsuimme tätä hätäluvaksi).

Kaikkien tasojen johtajat voivat tehdä tämän arvion järjestämällä säännöllisiä keskusteluja ja yksinkertaisesti kiertämällä työpaikalla ja puhumalla tiiminsä jäsenten kanssa. Mitkä asiat aiheuttavat heille ongelmia? Missä voimme auttaa vähentämään stressiä? Mitä resursseja heidän auttamisekseen on saatavilla?

Kannusta tarvittaessa ja tilanteen niin vaatiessa loppuun palaneita tiimin jäseniä pitämään vapaapäivä tai ottamaan aikaa itsestään huolehtimiseen.

Ota stressi vastaan ja hyödynnä sitä

On myös tärkeää muistaa, että tietty määrä stressiä voi olla hyvä asia. 

Stressi pitää meidät valppaina. Se saa meidät valmistautumaan, harjoittelemaan ja suunnittelemaan vaihtoehtoisia toimintatapoja, jotta olemme valmiita kohtaamaan odottamattomia tai haastavia tilanteita. Tavoitteena ei välttämättä ole poistaa stressiä kokonaan. Sen sijaan meidän tulisi hyväksyä tietty määrä stressiä. 

Stanfordin yliopiston psykologi ja The Upside of Stress -kirjan kirjoittaja Kelly McGonigal puhuu stressin vaikutuksesta kykyymme selviytyä vaikeista hetkistä tässä Stanfordin yliopiston artikkelissa. 

”Stressi jättää aivoihisi jäljen, joka valmistaa sinua käsittelemään samanlaista stressiä seuraavan kerran, kun kohtaat sitä. Psykologit kutsuvat vaikeasta kokemuksesta oppimisen ja kasvamisen prosessia stressirokotukseksi. Kokemuksen läpikäyminen antaa aivoillesi ja kehollesi stressirokotteen.”

Juuri tämä ajatus on syy siihen, miksi hävittäjälentäjät, huippu-urheilijat, ensihoitajat ja muut stressin alaisina työskentelemään joutuvat harjoittelevat toistuvasti ja harjoittelevat stressin käsittelyä.

Lentoyhteisössä käytettyihin tekniikoihin kuuluu lentäjän valmistautumistekniikka, jota kutsutaan tuolilentämiseksi. 

Joka ilta ennen lentämistä istuin huoneessani tuolilla seinällä olevaa ohjaamon kuvaa kohti. Kävin sitten mielessäni läpi tehtäväni kaikki osa-alueet, harjoittelin radiopuheluja, kävin läpi ohjausliikkeiden parametreja ja analysoin mahdollisia ongelmakohtia, jotka saattoivat mennä tehtävän aikana pieleen. 

Tuolilentäminen tarkoitti käytännössä sitä, että sain harjoitella tehtävää ilmaiseksi ennen kuin edes astuin lentokoneeseen. Pystyin löytämään heikkouteni ja opiskelemaan ahkerammin tai harjoittelemaan enemmän, joten varsinaisen tehtävän koittaessa olin paremmin valmistautunut ja myös itsevarmempi.

Olen käyttänyt samaa tekniikkaa myös monissa henkilökohtaisen ja ammatillisen elämäni tilanteissa. Jos ”tuolilennämme” työssä tai kotona odottamaamme stressaavaa tilannetta, voimme valmistautua toimintaan, selviytyä stressistä tehokkaasti ja saada aikaan myönteisen lopputuloksen.

Harjoittele, kertaa tai visualisoi löytääksesi mahdollisuuksia kehittymiseen. Pystytkö varaamaan aikaa tärkeiden kokousten, keskustelujen ja esitysten kertaamiseen? Voitko tavata tiimisi jäseniä käydäksesi yhdessä läpi uusia suunnitelmia tai päätöksiä ja arvioidaksesi, miten ne saattavat vaikuttaa organisaatioon?

Harjoittelu lisää selkeyttä ja vahvistaa tiimisi itsevarmuutta. Tiimit, jotka ovat nähneet vaivaa harjoitellakseen, ovat tuottavampia ja saavuttavat todennäköisemmin menestystä kohdatessaan haastavia tai stressaavia tilanteita.

Voimme löytää keinoja hallita stressiä ja adrenaliiniryöppyä tilanteemme parantamiseksi. Opettele käyttämään sitä. Opettele valjastamaan stressi hyödyksesi.

Kuulisin mielelläni ajatuksiasi sekä stressin vähentämisestä että sen hyväksymisestä. Kommentoi alla ja kerro, mitkä tekniikat toimivat sinulle.

Lisää luettavaa:

Tilaa People Managing People -uutiskirje, niin saat lisää sisältöä, joka auttaa sinua etenemään urallasi ja rakentamaan terveitä, tuottavia organisaatioita.