10 vinkkiä mielenterveyden tukemiseen etätyöpaikoilla
Sen jälkeen kun Maailman terveysjärjestö (WHO) julisti koronaviruksen (Covid-19) pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020, monet työntekijät ovat työskennelleet kotoa käsin.
Vaikka Zoom on ryhtynyt luomaan uutta käsitystä työpaikasta, se, että työntekijät ovat nyt rajoittuneet koteihinsa, aiheuttaa merkittäviä mielenterveyteen liittyviä haasteita. Yksi esiin nousseista ongelmista on ”Zoom-uupumus”.
Esihenkilöiden on alettava tarkastella uudelleen ajatusta mielenterveysongelmista työpaikalla. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten Zoom-kokousten mahdollistama uusi työpaikka saattaa pahentaa mielenterveysongelmia, joita esiintyi jo ennen pandemiaa. Tarjoamme kymmenen vinkkiä mielenterveyden parantamiseen työpaikalla, jossa Zoom-kokoukset yhdistävät työntekijöitä.
Continue Reading for Free
Create a free account to finish this article, plus get ongoing access to timely insights and practical resources.
Have an account? Log In
Mielenterveysongelmien yleisyys työpaikalla
Koska työpaikkaa voidaan pitää pienoiskuvana yhteiskunnasta, josta työntekijät tulevat, on järkevää aloittaa tarkastelemalla mielenterveysongelmien yleisyyttä väestössä yleensä.
WHO:n mukaan ”maailmanlaajuisesti arviolta 264 miljoonaa ihmistä kärsii masennuksesta, joka on yksi yleisimmistä toimintakyvyttömyyden syistä, ja monet näistä ihmisistä kärsivät myös ahdistusoireista”. Tämä maksaa maailmantaloudelle ”US$ 1 trillion vuodessa menetettynä tuottavuutena” (lähde).
Jos Zoom-työpaikka tuo mukanaan omat ainutlaatuiset mielenterveyshaasteensa, se lisää haasteita, joita on ollut olemassa jo monien vuosien ajan.
Esimerkiksi Yhdysvaltain tautien torjunta- ja ehkäisykeskukset (CDC) raportoivat, että ”lähes joka viides vähintään 18-vuotias yhdysvaltalainen aikuinen (18,3 % eli 44,7 miljoonaa ihmistä) ilmoitti kärsineensä jostakin mielenterveyden häiriöstä vuonna 2016. Lisäksi 71 % aikuisista ilmoitti vähintään yhdestä stressioireesta, kuten päänsärystä tai ylikuormittuneisuuden tai ahdistuneisuuden tunteesta” (lähde).
Vuonna 2019 Yhdysvaltain stressiinstituutti totesi, että 23 % työntekijöistä ilmoitti työpaikalla esiintyvän stressin olevan voimakasta (lähde). CDC lisää, että ”masennus häiritsee henkilön kykyä suorittaa fyysisiä työtehtäviä noin 20 %:ssa tapauksista ja heikentää kognitiivista suorituskykyä noin 35 %:ssa tapauksista” (lähde).
Johtotehtävissä toimiville edellä mainitut luvut ovat herätys siihen, että on tarpeen kehittää strategioita mielenterveyshaasteiden kanssa kamppailevien työntekijöiden tukemiseksi. Jos asiaan ei puututa, työsuoritus ja tuottavuus kärsivät.
Lisäksi mielenterveysongelmat voivat johtaa heikkoon viestintään ja sitoutumisen puutteeseen omaan työhön sekä vaikuttaa kielteisesti päivittäiseen toimintakykyyn ja fyysisiin kykyihin (lähde).
Yleiset mielenterveysongelmat työpaikalla
Mielenterveyteen liittyvien huolenaiheiden käsitteleminen digitaalisia tiimejä johdettaessa edellyttää usein erityistä huomiota emotionaaliseen hyvinvointiin. Vaikka työpaikalla esiintyy monenlaisia mielenterveysongelmia, tässä on muutamia Harvard Health Publishingin tunnistamia yleisiä ongelmia:
Masennus: Masennuksesta kärsivät työntekijät saattavat olla hermostuneita, kärsimättömiä ja levottomia, vetäytyä toiminnasta, olla kokouksissa passiivisia eivätkä yleensä täytä kulloisenkin työn vaatimuksia.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö: Ilmenee työntekijöillä voimakkaina mielialan vaihteluina äärimmäisestä innostuksesta masennukseen. Vaikka kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivät työntekijät saattavat näyttää kiireisiltä, he voivat olla häiritseviä ja tehottomia.
Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivien työntekijöiden harkintakyky voi muuttua kyseenalaiseksi. Työntekijä saattaa esimerkiksi lähettää luottamuksellisia tietoja sisältävän sähköpostin ihmisille, joilla ei pitäisi olla pääsyä kyseisiin tietoihin.
Ahdistuneisuushäiriöt: Voidaan tunnistaa työntekijöistä, jotka ovat usein väsyneitä, joilla on keskittymisvaikeuksia ja jotka ovat levottomia sekä huolissaan liiallisesti kyvystään suoriutua työstä. Tällaiset työntekijät saattavat muuttua riippuvaisiksi muiden tuesta ja tarvita jatkuvaa vakuuttelua siitä, että heidän suorituksensa on hyväksyttävä.
ADHD: Saattaa johtaa siihen, että työntekijät eivät yleensä saa käsillä olevia tehtäviä suoritettua. Tämä kyvyttömyys voi johtua tehtävien hallinnan vaikeuksista, ohjeiden noudattamisesta kieltäytymisestä ja riidoista työtovereiden kanssa.
Zoom-työpaikkaan liittyvät terveysriskitekijät
Kirjoittaessaan The Washington Post -lehteen Joel Achenbach kertoo, että Kaiser Family Foundationin tekemässä kyselyssä pääteltiin, että ”lähes puolet Yhdysvaltojen ihmisistä kokee koronaviruksen vahingoittavan heidän mielenterveyttään”. Samassa artikkelissa todetaan, että monille ihmisille tieto siitä, että useita ihmisiä kuolee viruksen seurauksena päivittäin, on merkittävä ahdistuksen lähde. Pandemian vuoksi läheisensä menettäneillä on myös suurempi todennäköisyys kärsiä mielenterveysongelmista (Lähde).
Koska ihmiset eivät yhtäkkiä kytkeydy pois päältä eivätkä muutu eri ihmisiksi ollessaan töissä, The Washington Postin raportoimat ongelmat ulottuvat todennäköisesti myös työpaikalle. Zoom-vuorovaikutus tapahtuu jo valmiiksi ympäristössä, jossa työntekijät ovat ahdistuneita ja usein ilman vakaata ja johdonmukaista tukea, jota he tavallisesti saisivat työskennellessään samassa paikassa. Tämä aiheuttaa uusia mielenterveyteen liittyviä haasteita, joita tarkastelemme alla.
Tuen puute
Perinteisessä työympäristössä esihenkilöt ovat usein vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa samassa ympäristössä. Työpaikalla, jossa vuorovaikutus tapahtuu pääasiassa Zoomin kautta, esihenkilöt eivät välttämättä tiedä, miten kotona työskenteleviä työntekijöitä pitäisi tukea. Esihenkilöt itsekin ovat vasta alkaneet sopeutua uuteen todellisuuteen, joka on Zoom-työpaikka.
Forbes-lehteen kirjoittava Rachel Montañez huomauttaa, että Zoom-kokoukset johtavat ”tavanomaisen katsekontaktin ja kasvojen ilmeiden, kuten tarkkaavaisuuden, ärtymyksen, yhteyden ja erimielisyyden, katoamiseen” (Lähde). Tämän seurauksena esihenkilöillä ja muilla työtovereilla ei ole vihjeitä, jotka auttaisivat heitä tunnistamaan alaistensa tai työtovereidensa mielenterveysongelmien merkkejä.
Riittämättömät resurssit
Kun työntekijät ovat työpaikalla, he voivat helposti jakaa resursseja, eikä heidän tarvitse huolehtia hyvästä taustasta osallistuessaan kokouksiin. Zoom-työpaikka voi aiheuttaa yksittäisille työntekijöille epävarmuutta heidän asuinolosuhteistaan, sillä he saattavat uskoa muiden arvostelevan niitä. Tämä voi aiheuttaa tarpeetonta painetta ja johtaa mielenterveyshaasteisiin.
Kun työntekijöillä ei ole työnsä suorittamiseen tarvittavia resursseja, heidän tuottavuutensa voi kärsiä. Esihenkilöiden voi olla vaikeaa varmistaa, että kaikilla työntekijöillä on käytössään samat resurssit, joiden avulla he ovat tottuneet työskentelemään. Tämä vaikuttaa väistämättä työntekijöiden tuottavuuteen ja johtaa mielenterveysongelmiin. Joillakin työntekijöillä ei myöskään välttämättä ole sopivaa työympäristöä; heillä voi olla ongelmia Zoom-alustan käyttämiseen tarvittavien laitteiden kanssa.
Jatkuva altistuminen verkkokokouksille
Säännöllinen osallistuminen verkkokokouksiin oli asia, johon monet työntekijät eivät olleet tottuneet ennen kuin Covid-19-tilanne pakotti heidät työskentelemään kotoa. Koska kyseessä on uusi asia, tämä tilanne aiheuttaa todennäköisesti joillekin mielenterveyshaasteita.
Mielenterveysaiheisia tarinoita julkaisevalle Psycreg.org-sivustolle kirjoittava Nikka Celeste huomauttaa, että Zoomin kaltaiset sovellukset eivät ainoastaan ”vie meiltä elämää ja energiaa, vaan myös kuluttavat kehoamme” (Lähde).
Videoneuvotteluyritys Highfive teki tutkimuksen, jossa havaittiin, että ”59 % ihmisistä tiedostaa itsensä paremmin ollessaan kameran edessä kuin kameran ulkopuolisessa elämässään. Lähes puolet (48 %) ihmisistä on enemmän huolissaan ulkonäöstään videopuhelun aikana kuin siitä, mistä he puhuvat puhelun aikana” (Lähde).
Tilanteen tulkitsemisen haasteet
Tietokoneen ääressä tuntikausia työskentelyyn liittyvän teknologisen rasituksen lisäksi myös ihmisten välinen vuorovaikutus kärsii verkkokokoukseen osallistuttaessa. Yksi alue, jolla verkkokokoukset vaikeuttavat sosiaalista vuorovaikutusta, on kasvojen ilmeiden ja kehonkielen vaikea tulkittavuus.
Ilman kasvokkain tapahtuville kokouksille tyypillisiä vihjeitä osallistujat saattavat helposti huolestua asioista, jotka eivät olisi huolestuttaneet heitä perinteisessä, samassa paikassa tapahtuvassa työympäristössä.
Esimerkiksi Zoom-kokouksessa voi olla vaikeaa nähdä, seuraavatko osallistujat kokousta vai eivät. Joku saattaa katsoa näyttöä mutta samalla lukea sähköpostia muiden työntekijöiden puhuessa.
10 vinkkiä mielenterveyden parantamiseen työpaikalla
Zoom-työpaikan ennennäkemättömänä aikakautena työnantajien ja työntekijöiden on pysähdyttävä hetkeksi ja pohdittava mielenterveyttä uudelleen työpaikalla.
Esihenkilöille työntekijöiden mielenterveysongelmien asianmukaisten käsittelytapojen tunteminen on yhtä tärkeää kuin sen varmistaminen, että työntekijät ovat tuottavia. Tässä on joitakin tapoja, joilla esihenkilöt voivat käsitellä asianmukaisesti Zoom-työympäristöön liittyviä mielenterveysongelmia:
1. Tunnista Zoomiin liittyvät työhön liittyvät mielenterveyden riskitekijät
Perinteisen työympäristön mielenterveysongelmia on tunnettu jo useiden vuosien ajan. Videoneuvottelusovellusten avulla kotoa työskentelyyn liittyvät ongelmat ovat kuitenkin suhteellisen uusia.
Työntekijöille ei välttämättä ole selvää, mitä heiltä odotetaan näiden vuorovaikutustilanteiden aikana. Siksi esihenkilön on selkeytettävä odotuksia ja tavoitteita sekä annettava työntekijöille riittävästi tukea työn tekemiseen.
2. Tunnista kotoa työskentelevien työntekijöiden mielenterveysongelmien oireet
Silmien punoitus, keskittymiskyvyn puute, koko kokouksen ajan vaiti oleminen ja uupuneelta näyttäminen ovat merkkejä siitä, että jatkuvat virtuaalikokoukset ovat vaikuttaneet työntekijöihin. Esihenkilöiden tulisi tarkkailla näitä merkkejä työntekijöissään ja tarjota ratkaisuja mahdollisimman nopeasti.
Esihenkilöiden tulisi myös järjestää pienempiä ja kahdenkeskisiä kokouksia työntekijöille, jotka eivät tunnu pystyvän ilmaisemaan omia mielipiteitään tai ideoitaan Zoom-kokouksissa. Tämä voisi antaa työntekijöille mahdollisuuden tuoda esiin haasteensa ja tarjota esihenkilölle paremman mahdollisuuden havaita muita ongelmia.
3. Kehitä myönteinen Zoom-työympäristö
Arvostetuksi tuleminen on yksi ihmisten tärkeimmistä tarpeista. Siksi esihenkilöiden on osoitettava, että kaikilla työntekijöillä on olennainen rooli yrityksen menestyksessä. Tämä voidaan tehdä varmistamalla, että työntekijöillä on kaikki tarvitsemansa resurssit kotoa työskentelyyn ja että he osallistuvat täysipainoisesti kokouksiin. Ketään työntekijää ei pitäisi jättää ulkopuolelle niin, että hän kuulee muutoksista muilta.
4. Käsittele mielenterveysongelmia niiden syystä riippumatta
Koska Zoom-työympäristössä työpaikan ja kodin välinen raja on häilyvä, henkilöstön kanssa työskentelevien on ymmärrettävä mielenterveysongelmien käsittelemisen tärkeys keskittymättä välttämättä siihen, mikä ne aiheutti. Lisäksi kotona mielenterveyshaasteista kärsivä työntekijä todennäköisesti tuo nämä ongelmat työpaikalle. On tärkeää varmistaa, että työntekijät tietävät, mistä he voivat saada apua.
5. Tunnista työntekijöille sopivat viestintätavat
Zoom on hyödyllinen, mutta esihenkilöiden ei pitäisi pakottaa videovuorovaikutukseen, koska kaikki työntekijät eivät välttämättä tunne oloaan mukavaksi. Kaikkien tarpeisiin vastaamiseksi kannattaa vaihdella Zoom-kokousten ja muiden viestintäkanavien välillä sekä välttää liiallista viestintää.
6. Tee kameran päälle kytkemisestä vapaaehtoista
Huoli siitä, miltä kamerassa näyttää, on ongelma, jota työntekijät joutuvat käsittelemään. Jos työntekijät saavat itse päättää kameran päälle kytkemisestä, he tuntevat vähemmän painetta pukeutua kokoukseen sopivalla tavalla.
Työntekijöitä voidaan myös auttaa kouluttamalla heitä käyttämään näyttöä kokouksissa. Esimerkiksi organisaatiokäyttäytymisen apulaisprofessori Gianpiero Petriglieri neuvoo: ”Näytön sijoittaminen sivulle suoraan edessä olevan sijaan voisi myös auttaa keskittymään, erityisesti ryhmäkokouksissa” (Lähde).
7. Kerää palautetta prosessin parantamiseksi
Yksi tapa varmistaa, että kaikki tuntevat olonsa mukavaksi, on selvittää, miltä Zoom-kokoukset ihmisistä tuntuvat. Kysy tiimiltäsi, mikä toimii ja mikä ei, ja hyödynnä sitten palautetta paremman videokokemuksen luomiseen.
8. Vähennä stressiä viestimällä selkeästi
Jotkin työpaikan mielenterveysongelmat voivat johtua epäselvästä ja tehottomasta viestinnästä. Siksi esihenkilöiden on ilmaistava selkeästi tavoitteet ja määräajat sekä kerrottava, mistä haasteita kohtaavat työntekijät voivat saada apua. Selkeyden puute voi jättää työntekijät ahdistuneiksi ja eristyneiksi sekä riippuvaisiksi pääasiassa oletuksista.
9. Luota työntekijöihisi
Yksi mielenterveyshaasteisiin johtavista ongelmista syntyy, kun esihenkilöt kontrolloivat liikaa ja viestivät liikaa, koska eivät luota työntekijöihinsä. Jos et onnistu luottamaan työntekijöihisi, saatat epäonnistua sellaisen työympäristön kehittämisessä, joka on myönteinen ja jossa työntekijöiden vahvuuksia arvostetaan.
Aiheeseen liittyvä lukemisto: 10 parasta tehtävienhallintaohjelmistoa etänä työskentelevien ihmisten johtamiseen [2023]
10. Aseta rajat työaikataululle
Kotoa työskentely voi houkutella työntekijöitä tekemään liikaa töitä, mikä voi rasittaa heidän terveyttään ja hyvinvointiaan. Siksi on tärkeää kannustaa työntekijöitä noudattamaan säännöllistä työaikaa (Lähde). Työntekijöiden tulisi kuitenkin osallistua päätöksentekoon tauoista ja siitä, milloin heidän odotetaan olevan käytettävissä kokouksia varten.
Liity keskusteluumme yrittäjähenkisen kulttuurin rakentamisesta, etätyöstä, esihenkilöiden roolista, palvelevasta johtajuudesta, toimiston tunnelman luomisesta uudelleen kotona ja digitaalisen uupumuksen torjumisesta täällä!
Aiheeseen liittyvät resurssit:
