
Dan George
Dan George on palkittu henkilöstöhallinnon, henkilöstöanalytiikan ja työvoimasuunnittelun asiantuntija. Hänen kokemuksensa kattaa tehtäviä Fortune 100 -yrityksissä ja kasvavissa keskisuurissa yrityksissä, jotka pyrkivät hallitsemaan paremmin henkilöstönsä suorituskykyä ja tuloksia.
Georgen ainutlaatuinen osaamiskokonaisuus yhdistää datatieteen, prosessien muutosjohtamisen ja tarinankerronnan osa-alueita johtajien yhdistämiseksi sekä kilpailuetua tuovien toteuttamiskelpoisten strategioiden kehittämiseksi.
Hän aloitti uransa inhimillisen pääoman konsultoinnin parissa Accenturella, jossa hän vietti seitsemän vuotta järjestelmien integroinnin ja innovatiivisten ratkaisujen luomisen parissa.
George jatkoi rakentamalla ja johtamalla Bridgestonen henkilöstöanalytiikan toimintoa sekä suunnittelemalla ja kasvattamalla tiimin ideasta toimivaksi kokonaisuudeksi.
Sen jälkeen hänestä tuli myynnin ja markkinoinnin ulkoistamiseen keskittyvän yrityksen JumpCrew’n henkilöstöjohtaja. Nykyisin hän on HR-, talous- ja operatiivisille tiimeille palveluja tarjoavan data- ja analytiikkakonsultointiyritys Piper Keyn perustaja ja toimitusjohtaja.
Kerro meille, miten päädyit henkilöstöhallinnon ja henkilöstötoimintojen pariin sekä johtotehtäviin. Miten urasi johdatti sinut tähän?
Heti yliopisto-opintojeni jälkeen aloitin konsulttina yhdessä suuremmista yrityksistä. Ensimmäinen projektini oli SAP:n HR-moduulin käyttöönotto suuressa yrityksessä.
Olin aluksi hieman pettynyt toimeksiantoon, koska ajattelin, ettei se hyödyntänyt osaamistani täysimääräisesti, mutta vähitellen kiinnostuin työstä yhä enemmän.
Oli täysin ilmeistä, että henkilöstödataa käyttämällä voidaan parantaa toimintoja, mutta niin monet yritykset jättivät inhimilliseen pääomaan liittyvän datan hyödyntämisen oivallusten saamiseksi huomiotta tai asettivat sen tärkeysjärjestyksessä alemmaksi.
Millä toimialoilla, liiketoiminta-alueilla tai sektoreilla urasi on painottunut?
Tähän mennessä olen työskennellyt lähes kaikilla toimialoilla, mikä on monille ammattilaisille harvinaista. En koe erikoistuvani mihinkään tiettyyn toimialaan toista enemmän, mutta juuri se on parasta, koska voin hyödyntää eri toimialoilta omaksuttuja parhaita käytäntöjä.
Miksi niin monilla yrityksillä on vaikeuksia pitää henkilöstöhallintoa painopisteenä? Mitä yleisiä virheitä yritykset tekevät?
Uskon, että monet organisaatiot kamppailevat inhimilliseen pääomaan liittyvien hankkeiden kanssa ja asettavat ne lopulta tärkeysjärjestyksessä alemmaksi kahdesta syystä. Ensinnäkin henkilöstöön liittyvien hankkeiden tuloksia (sijoitetun pääoman tuottoa tai kannattavuusrajaa) on paljon vaikeampi ennustaa kuin muiden toimintojen hankkeiden tuloksia.
Toiseksi niiden toteuttaminen voi usein kestää paljon kauemmin, ja edistymistä on vaikea seurata. Johtajien on tuettava muutosta neljännes toisensa jälkeen, ellei jopa vuosien ajan.
Sinut on valittu pääpuhujaksi merkittävään henkilöstöhallinnon ja johtamisen konferenssiin. Mistä aiheesta puhuisit ja mitä keskeisiä näkökulmia käsittelisit?
Puhuisin todennäköisesti siitä, miten tärkeää on ymmärtää, että henkilöstöhallinto kilpailee samoista resursseista muiden toimintojen kanssa. Siitä, miten hankkeita esitellään, muihin johtajiin vaikutetaan ja miten tehdään yhteistyötä yhteisen menestyksen saavuttamiseksi.
Oletko nähnyt käytännössä tekoälyn vaikutuksia henkilöstöhallinnon tai henkilöstötoimintojen käytäntöihin? Millaisia vaikutuksia odotat seuraavien vuosien aikana?
Kyllä. Nopeiden viestintäsovellusten lisäksi on pari käyttötapausta, joissa on paljon järkeä. Yksi niistä on osaamisten luokittelu ja päättely. Toinen on suorituksesta annettavan palautteen tukeminen.
Mitkä taidot ovat palvelleet sinua parhaiten urallasi?
Uteliaisuus, ylivoimaisesti. Sen rinnalla on ollut itseluottamuksen kasvattaminen, jotta uskallan esittää vaikeita kysymyksiä oikeille ihmisille.
Minkä neuvon antaisit henkilölle, joka on vasta aloittamassa uraansa henkilöstötoiminnoissa tai siirtymässä siihen liittyvältä alalta?
Työskentele mahdollisimman monissa erilaisissa hankkeissa. Ymmärrä, miksi pidät niistä hankkeista. Mikä työssä on palkitsevaa tai kiinnostavaa? Etsi 3–4 mentoria, joiden kanssa keskustelet säännöllisesti.
Milloin henkilöstöanalytiikka tieteenalana ilmaantui tutkaasi? Miten olet nähnyt sen kehittyvän tai muuttuvan tuona aikana?
Vuonna 2006 minut määrättiin mukaan laajaan SAP:n HR-järjestelmän käyttöönottoon. Siinä oli valtavasti mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisiin ja organisaatioon. Loppu on historiaa.
Minkä suuntauksen uskot vaikuttavan eniten henkilöstöanalytiikan alaan seuraavien kolmen vuoden aikana?
Suorituskyky on ollut jatkuvasti merkittävä suuntaus. En usko sen katoavan mihinkään. Emme vieläkään ymmärrä kovin paljon, erityisesti siitä, miten tietotyöntekijöitä tulisi seurata.
Mikä on suurin ”kuuma näkemyksesi” tai ”epäsuosituin mielipiteesi” jostakin alan ongelmasta?
Henkilöstötiimi on vain niin hyvä kuin sen johtaja on ylimmän johdon tasolla. Jos tätä henkilöstöjohtajaa ei nähdä vaikutusvaltaisena johtoryhmän jäsenenä, henkilöstöhallinto kokonaisuudessaan jää aina vain hallinnolliseksi toiminnoksi. Johtajalla on oltava riittävän vahva liiketoimintaosaaminen, jotta hän pystyy kilpailemaan resursseista ja neuvottelemaan niistä ylimmällä tasolla.




