Abbracci Groupin perustaja ja teoksen HR-soturin tie toinen kirjoittaja tri Keri Ohlrich jatkaa tehtäväänsä jakaen yli 20 vuoden kokemuksensa näkemyksiä henkilöstöhallinnosta.
Keri juontaa yhdessä The Breakout -podcastia, jossa hän hankkii neuvoja ja näkemyksiä muutosasiantuntijoilta sekä perehtyy niiden ihmisten tarinoihin, jotka ovat murtautuneet elämän tukahduttavista lokeroista ja vieneet elämänsä rohkeasti uuteen suuntaan.
Ohlrichin uraan kuuluu johtotehtäviä aina startup-yrityksistä Fortune 500 -yrityksiin. Hänen ammatilliset tehtävänsä ovat kartuttaneet hänen asiantuntemustaan johtamisesta ja organisaatioiden kehittämisestä, strategisesta lahjakkuuksien suunnittelusta ja ohjelmista, kulttuurin määrittelystä ja kehittämisestä, muutoksenhallinnasta, tiimien rakentamisesta, työntekijöiden kehittämisestä, sitouttamisesta ja pysyvyydestä sekä henkilöstöosastojen diagnostiikasta.
Kerro meille, miten päädyit henkilöstöhallinnon, henkilöstötoimintojen ja johtamisen pariin. Miten urasi johdatti sinut tähän?
Aluksi intohimoni kohdistui psykologiaan, ja haaveilin kliinisen psykologin urasta. Sitten kotikaupungissani Chicagossa avautui mahdollisuus osallistua henkilöstöhallinnon ohjelmaan.
Huomasin, että henkilöstöhallinto tarjosi minulle mahdollisuuden vaikuttaa sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Itse asiassa pystyin harjoittamaan kumouksellista psykologiaa! Lopulta suoritin tohtorintutkinnon ja hankin coaching-sertifioinnin, jotka antavat minulle entistä enemmän työkaluja ihmisten kehittämiseen ja elinvoimaisten organisaatioiden luomiseen.
Millä toimialoilla, liiketoiminta-alueilla tai sektoreilla urasi on painottunut?
Aloitin yritysmaailmassa Fortune 500 -yrityksessä, jossa kuuluin yli 300 ammattilaisen vahvaan henkilöstötiimiin. Tässä ympäristössä sain korvaamatonta tietoa henkilöstöhallinnon toimintojen yksityiskohdista, opin tehokkaita henkilöstöhallinnon käytäntöjä sekä hajautetussa työympäristössä toimimisen taidon.
Uraani on kuulunut monia eri sektoreita, pääasiassa Fortune 500 -yrityksiä painoalalla, kuluttajatuotteissa ja henkilöstöpalveluissa. Siirtyessäni konsultointiin laajensin osaamistani monille toimialoille ja erikokoisiin organisaatioihin. Minulle toimialalla ei ole merkitystä, henkilöstöhallinto on toimialariippumatonta, mutta hyvä johtaminen on todellinen avain.
Miksi niin monilla yrityksillä on vaikeuksia asettaa henkilöstöhallinto etusijalle? Mitä yleisiä virheitä yritykset tekevät?
Henkilöstöhallinnon haasteet ovat todellisia, ja voisin jatkaa niistä loputtomiin. Haluan kuitenkin jakaa lyhyen luettelon syistä:
1) Ylimmän johdon johtaminen: Listan kärjessä on johtamisen asenne. Jos C-johtoryhmän vaikutusvaltaiset henkilöt eivät suhtaudu henkilöstöhallintoon myönteisesti, olemme käytännössä jumissa lähtökuopissa. Ilman tukea ei ole edistystä – asia on niin yksinkertainen.
2) Budjettihuolia: Vaikka ylempi johto olisi mukana, henkilöstöhallinto jää usein budjetoinnissa muita osastoja heikompaan asemaan. Tarvitsemme työkaluja, resursseja ja järjestelmiä saadaksemme aikaan tuloksia, mutta joskus rahat eivät yksinkertaisesti riitä.
3) Henkilöstöhallinnon osaajien haaste: Jos meillä ei ole oikeita ihmisiä, jotka osaavat perustella henkilöstöhallinnon merkityksen C-johtoryhmälle ja vakuuttaa sen jäsenet, olemme tavallaan jumissa. Kyse ei aina ole siitä, että henkilöstöhallinto olisi tärkeysjärjestyksessä matalalla, vaan joskus tarvitsemme vain huippujoukkueen osoittamaan, kuinka ratkaisevan tärkeä roolimme on.
Sinut on valittu pitämään pääpuheenvuoro merkittävässä henkilöstöhallinnon ja johtamisen konferenssissa. Mistä aiheesta puhuisit ja mitä keskeisiä asioita käsittelisit?
Henkilöstöhallinnon tarkkaan kohdentamisen hyödyt. Todellisuudessa henkilöstöhallinto joutuu usein tasapainoilemaan valtavan projektien ja vastuiden määrän kanssa, ja meillä on taipumus sanoa ”kyllä” kaikelle, mitä eteemme tulee. Vaikka tämä auttamishalu on ihailtavaa, se voi myös johtaa nopeasti henkilöstöhallinnon työuupumukseen ja toimittamiemme ohjelmien laadun heikkenemiseen yksinkertaisesti ajanpuutteen vuoksi.
Pääpuheenvuorossani pyrkisin tarkastelemaan strategioita, joiden avulla henkilöstöhallinnon ammattilaiset voivat keskittyä tärkeimpiin tavoitteisiinsa, neuvotella tehokkaasti C-johtoryhmän kanssa ja sisällyttää itsehoidon käytännöt päivittäisiin rutiineihinsa.
Keskittymällä olennaiseen ja opettelemalla sanomaan ”ei” vähemmän tärkeille aloitteille henkilöstöhallinto voi varmistaa, että sen ponnistelut kohdistuvat sinne, missä niillä on suurin vaikutus.
Oletko nähnyt käytännössä tekoälyn vaikutuksia henkilöstöhallinnon tai henkilöstötoimintojen työhön? Millaisia vaikutuksia odotat seuraavien vuosien aikana?
Olen nähnyt omin silmin, miten nopeasti myönteisiä vaikutuksia syntyy, kun henkilöstöhallintoa autetaan työpaikkailmoitusten laatimisessa, henkilöstökyselyiden vastausten analysoinnissa ja haastattelukysymysten luonnostelussa – tekoäly hoitaa käytännössä suuren osan hallinnollisista tehtävistä, joita yleensä kertyy valtavasti.
Erityisen innostavaa on tekoälyn mahdollisuus auttaa meitä seulomaan valtavia tietomääriä, joita kertyy perehdytyksestä lähtöhaastatteluihin.
Kun tekoäly otetaan mukaan, kyse ei ole vain ajan säästämisestä, vaan myös arvokkaista näkemyksistä, jotka voivat ohjata strategioitamme ja päätöksentekoamme. Mahdollisuudet ovat valtavat!
Mitkä taidot ovat palvelleet sinua parhaiten urallasi?
Ongelmanratkaisutaitoni, luova ajattelutapani, uteliaisuuteni ihmisten motiiveja kohtaan ja intohimoni ideointiin ovat olleet keskeisiä menestystekijöitäni.
Tekoälyä edeltävänä aikana HR:ssä ulkoistettiin erilaisia toimintoja, kuten palkanlaskentaa ja henkilöstöetuja. Pelkän ulkoistamisen ulottumattomiin jää kuitenkin luovan ongelmanratkaisun vaikutus ja aito yhteys ihmisiin. Kyky lähestyä haasteita luovalla otteella on etu, jota ei voi korvata.
Kepeämpänä huomiona: voimakkaan stressin hetkinä huumorini on osoittautunut tärkeäksi jännityksen lievittämisessä ja mielialan kohottamisessa. Se voi auttaa luomaan myönteisen ilmapiirin ja edistämään luovuutta tiimissä.
Minkä neuvon antaisit henkilölle, joka on vasta aloittamassa henkilöstötoimintojen parissa tai siirtymässä niihin läheiseltä alalta, kuten HR:stä tai organisaation kehittämisestä?
No, ensimmäinen neuvoni on hankkia kappale kirjastani ”HR-soturin tie” – häpeämätön mainos, tiedän! Kun se on hoidettu, tässä on todellinen puhe: Jos lähdet HR-alalle vain siksi, että pidät ihmisistä ja odotat työn olevan pelkkää hauskanpitoa rekrytoinnin ja sitouttamisen parissa, saatat yllättyä.
Olen keskustellut lukemattomien ihmisten kanssa, jotka astuivat alun perin HR:ään ”ihmisläheisen ihmisen” asenteella, mutta huomasivat pian, että työhön kuuluu todella haastavia ja toisinaan henkisesti raskaita tehtäviä.
Totuus on, ettei HR ole aina pelkkää auringonpaistetta ja sateenkaaria. Jos intohimosi on kuitenkin saada aikaan todellista vaikutusta, auttaa ihmisiä kehittymään ja rakentaa organisaatioille kiinnostavia ympäristöjä, HR voi olla sinua varten – mutta varaudu tuomaan mukanasi reilu annos sitkeyttä. Täyttymys löytyy vaikuttavasta työstä myös vaikeina päivinä, ja juuri se tekee HR-matkasta todella palkitsevan.
Milloin HR tai henkilöstötoiminnot alkoivat kiinnostaa sinua? Miten olet nähnyt niiden kehittyvän tai muuttuvan tuona aikana?
Olen nähnyt huomattavan muutoksen perinteisestä henkilöstöhallinnon mallista kohti kokonaisvaltaisempia henkilöstö-, kulttuuri- ja sitouttamisosastoja HR:n sisällä. Olemme siirtyneet pelkkää palkkaamista ja irtisanomista pidemmälle. Osallistuminen merkityksellisiin keskusteluihin johdon kanssa on ansainnut HR:lle sille kuuluvan paikan niin sanotussa ”pöydässä”. Kaikki ei kuitenkaan ole pelkkää auringonpaistetta, sillä jatkuvana haasteena on edelleen kamppailu riittävistä budjeteista, arvostuksesta ja resursseista.
Minkä suuntauksen uskot vaikuttavan eniten henkilöstötoimintojen alalla (omalla erityisalueellasi) seuraavien kolmen vuoden aikana?
Uskon suurimman vaikutuksen syntyvän tiimien välisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisesta ja tehokkaan yhteistyön kehittämisestä. Kun syvennymme yhä enemmän tekoälytyökalujen maailmaan, ratkaisevaa on kykymme innovoida ainutlaatuisten haasteiden ratkaisemiseksi.
Kyky valmentaa yksilöitä, edistää organisaation muutosta taitavasti ja analysoida laajoja tietoaineistoja toimiviksi suosituksiksi tuottaa epäilemättä merkittävimmän vaikutuksen.
Mikä on suurin ”kärjekäs mielipiteesi” tai ”epäsuosituin näkemyksesi” jostakin alan kysymyksestä?
Sanoin sen jo neuvossani: HR-alalle ei pidä lähteä pelkästään siksi, että ”pidät ihmisistä”. Usein tämä tarkoittaa ajatusta ”haluan ihmisten olevan onnellisia ja pitävän minusta”, mutta HR:ssä asia ei todellakaan ole niin! Itse asiassa usein päinvastoin: ihmiset jännittävät läsnäoloasi ja sanovat esimerkiksi: ”Voi ei, HR on paikalla.” HR ei todellakaan ole heikkohermoisille!




