Entinen henkilöstöjohtaja kertoo, mihin johtajuus on menossa tekoäly edellä toimivassa maailmassa ja miksi johtajien on panostettava entistä vahvemmin inhimillisiin tekijöihin

Mel Plett

Cordellia Consultingin perustaja

Mel Plett

Mel Plett on Cordelia Consultingin perustaja ja Your Work Friends -ohjelman toinen juontaja. Hän tutkii ja käsittelee työn tulevaisuutta.

Key Takeaways

Johtamisen oivallus: Johtamisessa keskitytään luottamukseen, läpinäkyvyyteen ja ihmisten auttamiseen parhaaseen työhönsä tekoälyn aikakaudella.

Tekoäly työkaluna: Tekoäly on hyödyllinen kuvioiden tunnistamisessa, mutta se tehostaa ihmisten päätöksentekoa eikä korvaa sitä.

Teknologiastrategiat: Hyödynnä kevyitä teknologiakokonaisuuksia ja arvioi tekoälyn roolia strategisten tavoitteiden ja tehokkuuden tukemisessa.

Tekoälylukutaito: Tee tekoälystä vähemmän pelottavaa käsittelemällä tosielämän ongelmia ja kokeilemalla käytännön sovelluksia.

Ihmislähtöinen lähestymistapa: Keskity selkeyteen, luottamukseen ja yhteistyöhön, kun integroit tekoälyä työnkulkuihin ja organisaatiokulttuuriin.

Mel Plett on Cordelia Consultingin perustaja sekä Your Work Friendsin toinen perustaja ja juontaja. Hän tutkii ja käsittelee työelämän ja työpaikkakulttuurin tulevaisuutta.

Keskustelimme Melin kanssa tekoälyn yleistymisestä johtamisessa ja siitä, kuinka tärkeäksi inhimillinen elementti on muuttumassa. Tässä hänen ajatuksiaan.

Johtamista kaikilla tasoilla esihenkilöstä johtajaan

Olen Cordelia Consultingin perustaja sekä Your Work Friendsin toinen perustaja ja juontaja. Johtamispolkuni alkoi kauan ennen uraani henkilöstöhallinnossa. Se alkoi urheilun ja vähittäiskaupan parissa, missä opin, että todellinen johtaminen perustuu tiimityöhön, luottamukseen ja siihen, että on ihmisten tukena.

Olen työskennellyt koko urani ajan henkilöstöhallinnon ja osaamisen kaikilla osa-alueilla (Big Law/Big 4) ja johtanut kaikilla tasoilla esihenkilöstä johtajaan. Työssäni on aina ollut kyse liiketoiminnan tarpeiden tasapainottamisesta sen kanssa, mitä ihmiset tarvitsevat voidakseen tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla.

Matkani suurin opetus on ollut se, ettei johtamisessa ole kyse titteleistä tai siitä, että tietää kaikki oikeat vastaukset. Kyse on kuuntelemisesta, parempien kysymysten esittämisestä ja työpaikkojen rakentamisesta niin, että ihmiset näkevät työnsä vaikutuksen. Tätä työtä saan edelleen tehdä joka päivä johtajien ja organisaatioiden kanssa.

Johtamisessa ei ole kyse titteleistä tai siitä, että tietää kaikki oikeat vastaukset. Kyse on kuuntelemisesta, parempien kysymysten esittämisestä ja työpaikkojen rakentamisesta niin, että ihmiset näkevät työnsä vaikutuksen.

More Articles

Miksi ihmiskeskeistä johtamista tarvitaan AI edellä toimivassa maailmassa

Johtaminen ei ole muuttunut AI edellä toimivassa maailmassa niin paljon kuin ihmiset saattavat ajatella. Pohjimmiltaan kyse on edelleen luottamuksesta, läpinäkyvyydestä ja ihmisten tukemisesta, jotta he voivat tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla. Juuri nämä asiat vauhdittavat innovaatioita ja liiketoiminnan menestystä.

Jos jotain, näiden johtamisen perustaitojen tarve on vain korostunut. Nyt on erilaista se, kuinka kiireellisesti meidän on hyödynnettävä ainutlaatuisia inhimillisiä kykyjämme, kuten harkintakykyä, luovuutta, uteliaisuutta ja empatiaa.

Sillä seuraavien viiden vuoden aikana menestyvät johtajat eivät ole niitä, jotka tietävät eniten AI:sta, vaan niitä, jotka tuntevat parhaiten ihmiset ja AI:n muutosstrategiat.

Seuraavien viiden vuoden aikana menestyvät johtajat eivät ole niitä, jotka tietävät eniten AI:sta, vaan niitä, jotka tuntevat parhaiten ihmiset.

Share This Quote on:

Kun yhä suurempi osa teknisestä ja operatiivisesta työstä automatisoidaan, johtamisessa on jatkossa lähes kokonaan kyse syvien ihmissuhteiden luomisesta, läpinäkyvyyden tarjoamisesta, luottamuksen rakentamisesta ja muiden auttamisesta löytämään yhteys tarkoitukseensa. Käskyihin ja valvontaan perustuva hierarkkinen johtamistyyli, josta jotkut johtajat pitävät edelleen kiinni (puhun niille, jotka vaativat RTO:ta), katoaa. Tällainen johtaminen tukahduttaa innovaatiot ja ajaa osaajat pois.

Ihmisten merkitykseen keskittyvät johtajat vauhdittavat innovaatioita ja resilienssiä, joista strategia riippuu. Juuri nämä johtajat muovaavat yrityksiä, jotka selviytyvät ja kasvavat tulevaisuudessa.

Hetki, jolloin AI:sta tuli ajattelukumppani

Siitä huolimatta AI on arvokas ajattelukumppani.

Noin kolme vuotta sitten, juuri kun AI tuli näyttämölle ja alkoi saavuttaa todellista jalansijaa, tiimini ja minä rakensimme koko liiketoiminnan kattavaa opetussuunnitelmastrategiaa ja kolmivuotista etenemissuunnitelmaa, joka liittyi suoraan kasvavan liiketoiminnan tavoitteisiin. Saimme tietoa joka suunnasta: taidoista, osaamisesta, suoritusten johtamisesta, osaajien hankinnasta sekä laajemmista liiketoiminnan laadullisista ja määrällisistä tarpeista.

Tavallisesti olisimme koonneet kaiken yhteen manuaalisesti tiimin ja seinälle kiinnitettyjen muistilappujen avulla saadaksemme kokonaisuuden jäsennettyä. Rakastan hyviä muistilappuja, mutta käytimme sen sijaan AI:ta apuna kaiken läpikäymisessä ja ymmärtämisessä. Heti huomioni kiinnitti se, kuinka se tarjosi meille kokonaisvaltaisemman kuvan ja toi esiin mahdollisuuksia, jotka olisimme saattaneet muuten ohittaa.

Yksi selkeä esimerkki oli sen ymmärtäminen, että meidän oli alettava rakentaa keskeisiä johtamisvalmiuksia paljon aiemmin kuin olimme tehneet. Tämä muutti sitä, miten muotoilimme tiekartan ja ohjelmamme. Se auttoi meitä myös testaamaan suosituksiamme suhteessa markkinoilla tapahtuvaan kehitykseen.

Olen johtanut digitaalisen strategian ja HR-teknologian hankkeita koko urani ajan, joten olen aina ollut varhainen omaksuja mutta varovainen optimisti. Tuo hetki tiimini kanssa vahvisti minulle, ettei tekoälyssä ollut kyse harkintakykymme korvaamisesta, vaan se oli työkalu, joka auttoi meitä näkemään katvealueemme ja tarjosi ajattelukumppanuutta älykkäämpien päätösten tekemiseen. Meillä oli vahvasti kokeileva ja oppiva toimintaympäristö, jonka ohjaavana periaatteena oli, että tekoäly on ajatteluamme tukeva työkalu, ei sen korvaaja.

Miten tekoäly muuttaa työnkulkuja, strategiaa ja päätöksentekoa

Yksi suurimmista tekoälyn myötä tekemistäni muutoksista liittyy siihen, miten kerään ja hyödynnän tietoa koko organisaatiosta. Voin ottaa työpajoista, haastatteluista ja tutkimuksesta saatua tietoa ja järjestää sen tavalla, joka tuo esiin teemoja ja aukkoja, jotka olisin aiemmin saattanut jättää huomaamatta.

Se on muuttanut tapaani lähestyä strategiaa ja organisaation suunnitteluun liittyviä näkökohtia, koska pystyn tuomaan esiin kaavoja, jotka eivät muuten olisi välttämättä erottuneet. Se helpottaa huomattavasti eri skenaarioiden testaamista. Käytin sitä esimerkiksi johtamisen ohjausjänteiden ja johtamistasojen analysointiin nähdäkseni, mitä tapahtuisi, jos yksi tasoista poistettaisiin.

Tekoäly auttoi minua analysoimaan muutoksen vaikutuksia paitsi sisäisen raportointidatan myös työntekijäpalautteen ja ulkoisten vertailuarvojen perusteella. Näin esiin nousi riski siitä, että tiimit kuormittuisivat liikaa samalla kun liiketoiminnassa painotettiin nopeampaa toimeenpanoa. Kun tällainen kokonaiskuva on käytettävissä aiemmin prosessissa, voin tuoda nämä kompromissit keskusteluun aikaisemmin, mikä johtaa parempiin keskusteluihin ja parempiin valintoihin.

Modernin HR:n ja johtamisen mahdollistavat työkalut

Pidän kevyistä teknologiakokonaisuuksista; muuten on vaarana, että syntyy sekalaisia hirviötyökaluja.

Keskeiset työkaluni ovat:

  • Google Workspace ja Gemini
  • Otter tekoälypohjaiseen muistiinpanojen tekemiseen ja yhteenvetojen laatimiseen
  • Käytän ChatGPT:tä, Perplexityä ja Claudeta tutkimukseen, ajattelukumppaneina, analyysiin ja jopa verkkosivustoni koodin kehittämiseen.
  • Olen myös tutkinut kevyitä agentteja, kuten Reclaimia ja Motionia, tehtävien seurantaan ja tehokkuuden parantamiseen nähdäkseni, miten ne sopivat käyttööni.

Tilaan myös There's an AI for That -palvelun nähdäkseni, mitä kaikkea on tarjolla, ja kokeillakseni erilaisia vaihtoehtoja. Siellä on paljon hauskoja asioita, ja mielestäni on tärkeää leikkiä ja kokeilla oppiakseen.

Miksi Otter.ai on salainen supervoima

Tämä saattaa kuulostaa yksinkertaiselta ja ehkä jopa tylsältä, mutta Otter.ai on muuttanut toimintatapani.

Muistiinpanojen tekeminen on äärimmäisen tärkeää, mutta se vie usein kykyäni olla täysin läsnä keskustelussa. Otter antaa minulle mahdollisuuden pysyä täysin läsnä ja osallistua keskusteluun ilman huolta siitä, että jotain tärkeää jäisi huomaamatta.

Se on tuonut esiin oivalluksia, jotka olisin aiemmin saattanut sivuuttaa, ja antaa minulle mahdollisuuden pohtia puhelun jälkeen, mitä tietoa vielä tarvitsen ja mitä toimia pitäisi tehdä. Joskus yksinkertainen ja tylsä ratkaisu on paras.

Joskus yksinkertainen ja tylsä ratkaisu on paras. 

Käytän Otter.ai:ta useilla tavoilla. Tässä muutamia esimerkkejä:

  • Valmennusasiakkaat – asiakkaiden pohdintojen tallentaminen, jotta he voivat pysyä täysin läsnä hetkessä. Sekä minä että asiakas voimme palata keskusteluun ja poimia siitä teemoihin, kaavoihin ja katvealueisiin liittyviä ilmauksia, joita emme ehkä olisi huomanneet.
  • Laadullinen tutkimus ja kartoitus – haastateltaessa työntekijöitä, sidosryhmiä tai johtajia tarveanalyysin aikana. Se helpottaa huomattavasti toistuvien teemojen tai kipukohtien merkitsemistä keskusteluissa.
  • Sidosryhmähaastattelut strategiatyötä varten – useiden näkökulmien tallentaminen eri puolilta organisaatiota (johtajat, esihenkilöt, asiakasrajapinnassa työskentelevät), jotta vivahteet eivät katoa. Se auttaa vertailemaan näkökulmia ja tuomaan esiin ristiriitoja.
  • Koulutukset ja työpajat – auttaa pitämään reaaliaikaista kirjaa ryhmätilanteissa esiin tulevista ideoista, päätöksistä ja jännitteistä.
  • Pyöreän pöydän keskustelut ja fokusryhmät – auttaa minua tekemään yhteenvedon keskustelunaiheista reaaliajassa, jotta voin siirtyä keskustelusta toimintaan nopeammin. Se antaa minulle myös aineistoa tapaamisen jälkeisten oivallusten ja seuraavien vaiheiden laatimiseen.
  • Asiakasesitykset ja palautekierrokset – auttaa tallentamaan suositusten ympärillä käydyn keskustelun, jotta voin pohtia vastaväitteitä, huolenaiheita tai mahdollisuuksia, joita asiakkaat tuovat esiin tilanteessa. Se tallentaa myös keskustelun käsikirjoituksesta poikkeavat kommentit, jotka muuten saattaisin siinä hetkessä ohittaa.
  • Henkilökohtainen kehittyminen – palautekeskustelut ja jopa konferensseihin osallistuminen (kun se on sallittua), jotta voin tehdä yhteenvedon keskeisistä opeista myöhempää pohdintaa ja hyödyntämistä varten.

Käytän sitä kuitenkin vain, jos asiakkaat ovat antaneet siihen suostumuksensa.

Tekoäly ei ole strategia, vaan työkalu

On tärkeää ymmärtää, että tekoäly ei itsessään ole strategia. Se on joukko työkaluja.

Strategiassa on edelleen kyse tuotteista, palveluista ja ihmisistä. Siitä, miten rakennat luottamusta, miten vapautat luovuuden käyttöön ja miten autat tiimejä tekemään parhaansa, jotta ne voivat palvella asiakkaita ja toimeksiantajia.

Johtajat, jotka pitävät tekoälyä päämääränä, juuttuvat paikoilleen. Johtajat, jotka näkevät sen ihmisiä ja liiketoimintastrategiaa palvelevana apuvälineenä, etenevät nopeammin.

Näin vältät inhimillisen velan™ syntymisen tekoälyn avulla

Se ei myöskään ole täydellinen ratkaisu, aivan kuten mikään sitä edeltänyt teknologian kehitysaalto. Se toimii parhaiten ajattelukumppanina, tutkimuskumppanina ja jopa vastuunottokumppanina, mutta se ei korvaa ihmistä.

Tärkeintä on kysyä:

  • Mitä ihmisten täytyy tehdä?
  • Ja missä tekoäly voi vaikuttaa eniten tämän saavuttamisessa?

Sen todellinen arvo piilee siinä, mitä se vapauttaa käyttöön, kuten enemmän aikaa luovuudelle, yhteyksille ja jopa innovoinnille, mutta vain jos teemme ensin vaikean analyysityön. Jos organisaatiot ja johtajat ohittavat tämän ensimmäisen vaiheen, vaarana on, että kerrytämme sitä, mitä Duena Blomstrom kutsuu inhimilliseksi velaksi™, eli kuilua, joka kasvaa, kun jätämme tekoälymuutoksen inhimillisen puolen huomiotta, erityisesti teknologisten muutosten yhteydessä.

Minulle tämä on ollut suurin ”ahaa”-oivallus. Tekoäly ei ole vähentänyt inhimillisen harkinnan tarvetta, vaan nostanut rimaa.

Tekoäly ei ole vähentänyt inhimillisen harkinnan tarvetta, vaan nostanut rimaa.

Tekoälyn lupauksen ja organisaatioiden todellisuuden välisen kuilun kurominen umpeen

Tekoälyn lupaus kuulostaa aina suuremmalta kuin todellisuus siitä, miten se näkyy organisaatioiden sisällä. Työssäni keskustelen joka viikko johtajien ja työntekijöiden kanssa, ja kuulen samoja teemoja. Tekoälyn käytölle on odotuksia, mutta ei ohjeistusta siitä, miten tai missä se vaikuttaisi eniten.

Tämän seurauksena ihmiset jäävät usein pohtimaan: mitä nyt? Johtajat puhuvat tehokkuudesta, mutta työntekijät ovat usein huolissaan siitä, mitä tämä merkitsee heidän työpaikoilleen.

Mel Plett image

Melin vinkki

Jos et rakenna luottamusta ja selkeyttä, teknologiaa ei tulla käyttämään merkityksellisillä tavoilla.

Jos et rakenna luottamusta ja selkeyttä, teknologiaa ei tulla käyttämään merkityksellisillä tavoilla. Toinen kuilu liittyy dataan. Tekoäly on vain niin hyvä kuin sille annettu tieto, mutta näen monien organisaatioiden kohtelevan tekoälyn tuottamia vastauksia taianomaisina ratkaisuina kaikkiin liiketoiminnan ongelmiin. Tekoäly tekee edelleen paljon virheitä, ja ilman kontekstia ja harkintaa se voi johtaa suureen määrään huonoja päätöksiä.

Toinen näkemäni irtautuminen liittyy rakenteisiin. Yritykset haluavat innovaatioita ja tekoälyn lupaamaa ketteryyttä, mutta toimivat edelleen jäykissä hierarkioissa, jotka hidastavat kaikkea – aivan kuin risteilyaluksen kääntäminen. Työssäni suosittelen johtajia kuromaan näitä kuiluja umpeen tekemällä tekoälyn käyttöönotosta ihmiset etusijalle asettavaa, testaamalla oivallukset tosielämän kokemuksia vasten ja edistämällä organisaatiorakenteita, jotka ovat mukautuvampia ja keskittyvät osaamiseen. Nämä eivät ole täydellisiä ratkaisuja, mutta nämä pienet muutokset voivat auttaa organisaatioita käyttämään tekoälyä tavalla, joka todella tukee ihmisiä ja suorituskykyä.

Käytännön askeleet tiimien valmistelemiseksi tekoälyn käyttöön

Tekoälyn lukutaito on keskeinen osa asiakastyötäni. Tutkin jatkuvasti alan johtavia käytäntöjä ja jaan niitä konsultaatioissa, uutiskirjeessäni sekä asiantuntijoiden kanssa, joita haastattelen Your Work Friends -ohjelmassa.

Olen nähnyt parhaaksi lähestymistavaksi sen, että tekoälystä tehdään vähemmän pelottavaa ja käytännöllisempää. Se tarkoittaa johtajien ja tiimien auttamista aloittamaan todellisista ongelmista, joita he yrittävät ratkaista, ja sen jälkeen näyttämistä, miten tekoäly voi tukea heitä lisäämättä hälyä kokonaisuuteen.

Minulle tekoälyvalmius ei tarkoita suurta määrää työkaluja, vaan kokeilemista, parempien kysymysten esittämistä, sen ymmärtämistä, missä tekoäly voi tuottaa suurimman sijoitetun pääoman tuoton ja missä ihmisten työ on edelleen tärkeintä.

Johtajien neuvoja tekoälymuutoksen navigointiin

Kaiken kaikkiaan aseta ihmiset etusijalle. Uudesta teknologiasta huolimatta se, mitä ihmiset johtajilta haluavat, ei ole muuttunut. He haluavat selkeyttä ja luottamusta, tietää olevansa arvostettuja ja saavansa aikaan vaikutuksia, ja he haluavat tuntea työnsä tarkoitukselliseksi. Työskentelemme elämämme aikana 90 000 tuntia, ja haluamme tuntea, että sillä on merkitystä. Johtajilla on tässä ratkaiseva rooli. Pidä tämä aina mielessä.

Tekoälyn kanssa aloita pienestä, säilytä uteliaisuus äläkä tavoittele täydellisyyttä. Keskity ratkaisemaan todellisia ongelmia todellisissa tilanteissasi ja ota tiimisi mukaan heti alusta alkaen, jotta muutos on yhteistyötä eikä määräys.

Esimerkiksi työskentelin asiakkaan kanssa, joka halusi tiiminsä oppivan käyttämään tekoälyä päivittäisessä työssään. Suunnittelimme neljän viikon tekoälyprojektin, joka toteutettiin ystävällismielisenä kilpailuna. Tiimi kokoontui joka viikko tunniksi, ja jokainen käytti 10 minuuttia kertoakseen kokeilemastaan tekoälyratkaisusta todellisessa operatiivisessa tehtävässä. Esityksessä oli yksi dia, joka näytti, miten prosessia oli parannettu, millaisia vaikutuksia sillä oli sidosryhmiin ja mikä oli liiketoiminta-arvo (säästöt ajassa, rahassa ja resursseissa sekä vaikutus strategiaan).

Neljänteen viikkoon mennessä heillä oli neljä toimivaa ratkaisua, ja he järjestivät pudotuspelin valitakseen vaikuttavimman ratkaisun paitsi omalle tiimilleen myös koko organisaatiolle. Kun he jakoivat ideansa muiden osastojen kanssa, se herätti kiinnostusta ja yhteistyötä paljon alkuperäistä tiimiprojektia laajemmin.

Tämä lähestymistapa toimi, koska se oli yksinkertainen ja käytännönläheinen, tarjosi psykologisesti turvallisen ympäristön kokeiluille ja antoi ihmisille omistajuuden päätöksestä. Sen sijaan että tekoäly olisi tuntunut ylhäältä annetulta määräykseltä, joka kohdistui heihin, siitä tuli jotain, mitä he löysivät ja muovasivat yhdessä.

Pysy mukana

Voit seurata Melin työtä ja ajatuksia seuraavien kanavien kautta:

People Managing People -sivustolla on tulossa lisää asiantuntijahaastatteluja!

You may also like