Skip to main content

Urallamme olemme kaikki kokeneet erilaisia johtamismalleja, joista jotkin ovat epäilemättä olleet miellyttävämpiä kuin toiset. Ajattele nyt parasta johtajaa, joka sinulla on koskaan ollut. Henkilöä, joka opetti sinulle, miten työ tehdään paremmin, ja sai sinut puolestaan haluamaan suoriutua paremmin.

Tosiasia on, että erilaisia johtamismalleja on varsin paljon, eikä ‘hyvälle johtajalle’ ole yhtä ainoaa määritelmää. Hyvänä johtajana yleisesti pidetty henkilö on usein joku, joka tuntee oman johtamismallinsa hyvin ja työskentelee jatkuvan johtajuuden kehittämisen parissa tullakseen parhaaksi mahdolliseksi johtajaksi. 

Tässä artikkelissa tutustumme jokaiseen johtamismalliin, jotta voit tunnistaa ja kehittää omaa johtamistyyliäsi.

Continue Reading for Free

Create a free account to finish this article, plus get ongoing access to timely insights and practical resources.

Mikä on johtamismalli?

William Shakespearen sanoin: “Älä pelkää suuruutta. Jotkut johtajat syntyvät suuriksi, jotkut saavuttavat suuruuden, ja joillekin suuruus sysätään heidän osakseen.” Vaikka tämä piti paikkansa Shakespearen kirjoittaessa Loppiaisaaton yli 500 vuotta sitten ja pitää paikkansa edelleen, tiedämme nykyään paljon enemmän johtamismalleista ja johtamistyyleistä.

Johtamismalli on oikeastaan rakenne, johon johtamistyyli kuuluu. Jos johtamistyylisi saa luontaisesti tiimisi pyrkimään aina parempaan ja näkemään jatkuvasti enemmän mahdollisuuksia, saatat toteuttaa transformatiivista johtamistyyliä edes tietämättä, että sillä on nimi.

Johtamistyylisi voi olla erilainen tai siinä voi olla vaihtoehtoisia piirteitä, mutta on erittäin todennäköistä, että se vastaa läheisesti jotakin malleista, joista puhumme.

11 johtamismallia selitettynä

Palveleva johtaminen

Palvelevan johtamisen mallissa työntekijät asetetaan etusijalle osakkeenomistajien ja jopa asiakkaiden edelle. Palvelevat johtajat uskovat, että kun työntekijöistä pidetään huolta ja heitä tuetaan, he ovat puolestaan onnellisempia, terveempiä ja lopulta tuottavampia. 

palvelevan johtamisen kuva

COVID-19-pandemian aikana nähtiin hienoja esimerkkejä palvelevasta johtamisesta, kuten on nähty kautta historian. Ajattele toimitusjohtajia, jotka vaikeissa talousolosuhteissa jäädyttävät palkkansa tai leikkaavat sitä, jotta heidän työntekijänsä voivat jatkaa täydellä palkalla ja yritys voi välttää irtisanomiset. 

Ajattele myös pienemmässä mittakaavassa johtajia, jotka eivät pidä itseään liian tärkeinä kääriäkseen hihojaan ja auttaakseen työntekijöitä kiireisenä aikana jopa kaikkein vähäpätöisimmissä tehtävissä. Palveleva johtaja asettaa egonsa syrjään eikä todennäköisesti sano, että jokin asia “ei kuulu hänen työnkuvaansa”, vaan uskoo aidosti, että “tiimissä ei ole minää”.

Palvelevan johtamisen on osoitettu luovan menestyvämpiä ja kestävämpiä yrityksiä. Haluatko tietää lisää?

Tutustu tähän: Esimerkkejä palvelevasta johtamisesta ja sen ominaispiirteitä

Each week, AI Signal takes one meaningful shift in AI and helps people leaders understand what changed, why it matters, and what to consider next.

Transformatiivinen johtaminen

Ajattele transformatiivista johtamista “inspiroivana johtamisena”. Transformatiiviset johtajat innostavat muita toimimaan ja työskentelemään yhdessä suuremman vision saavuttamiseksi. 

Ajattele Harriet Tubmania, joka johti kansansa vapauteen Underground Railroad -verkoston kautta ja inspiroi auttajien verkostoa, joka oli paljon hänen omia ponnistelujaan suurempi. Toisen transformatiivisen johtajan, Theodore Herzlin, jonka visio johti nykyisen Israelin valtion syntyyn, sanoin: “Jos todella tahdot sitä, se ei ole unelma.” 

Teknologiamaailmasta löytyy myös usein käytettyjä esimerkkejä – Bill Gates, Steve Jobs ja Jeff Bezos rakensivat kukin teknologiaimperiuminsa hyvin niukalla budjetilla. 

Transformatiiviset johtajat tunnetaan visiostaan ja rehellisyydestään. He eivät alistu vallitsevaan tilanteeseen, vaan näkevät maailman sellaisena kuin se voisi olla ja ryhtyvät toteuttamaan muutosta. 

Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, etteivät transformatiiviset johtajat toimi tyhjiössä. Heistä tekee niin mukaansatempaavia heidän kykynsä käyttää johtajuuttaan innostaakseen muita työskentelemään visionsa eteen. Transformatiiviset johtajat saavat muun maailman samalle aaltopituudelle kanssaan ja menestyvät innostamalla muut seuraamaan visiotaan

Kirjoitimme hiljattain transformatiivisesta johtamisesta ja siitä, miten se eroaa transaktionaalisesta johtamisesta: transformatiivinen johtaminen: kuinka innostaa muita kehittymään paremmiksi.

Transaktionaalinen johtaminen

Transaktionaalisessa johtamisteoriassa on kyse vastavuoroisuudesta. Minä annan sinulle tehtävän, sinä saat sen tehtyä ja ansaitset palkkion. Jos saat sen valmiiksi ennen määräaikaa tai ylität odotukset, palkkio kasvaa. 

Transaktionaalinen johtaminen luo kannustavan työympäristön. Johtajat määrittelevät hyvin selkeästi, mitä odotetaan, ja työntekijät tietävät täsmällisesti, mitä he ansaitsevat vastineeksi tekemästään työstä. 

On ympäristöjä, joissa transaktionaalinen johtajuus toimii hyvin. Esimerkiksi lääketeollisuudessa, jossa perimmäisenä tavoitteena ovat paremmat potilastulokset, ohjeet kulkevat usein ylilääkäreiltä ja esihenkilöiltä työtä tekeville, kuten erikoistuville lääkäreille ja sairaanhoitajille. He tietävät tarkalleen, mitä heiltä tiimin jäseninä odotetaan, jotta työ tulee tehdyksi hyvin.

Transaktionaalisen johtajuuden haasteena on kuitenkin se, ettei se sovellu erityisen hyvin laatikon ulkopuoliseen ajatteluun. Tässä johtamistyylissä on kyse sääntöjen noudattamisesta, kun taas luovien ajattelijoiden mielestä säännöt ”on tehty rikottaviksi.” 

CRA-johtamismalli

Mistä tiedät saavuttaneesi määränpään, kun et tiedä, mikä määränpää on tai miten sinne pääsee? Kuinka voit odottaa onnistuvasi, jos et tiedä lainkaan, mitä sinulta odotetaan?

CRA-johtamismalli tarkoittaa selkeyttä, vastuuta ja tilivelvollisuutta.

  • Selkeys—Jokainen tiimin jäsen tuntee yrityksen mission ja tavoitteet sekä sen vision ja arvot.
  • Vastuu—Jokainen tiimin jäsen tietää omat vastuunsa näiden tavoitteiden saavuttamisessa ja tuo selkeyttä yksittäisiin rooleihin.
  • Tilivelvollisuus—Kaikille on selvää, miten onnistumista mitataan, ja jokainen kantaa vastuun omasta osuudestaan tulosten saavuttamisessa.

CRA-johtamismalli on tehokas työkalu mille tahansa organisaatiolle.

Lue lisää: Selkeyden, vastuun ja tilivelvollisuuden (CRA) johtamismalli.

Empaattinen johtajuus

Parhaatkin työntekijäsi ovat ihmisiä. Heillä on kiire, heiltä jää asioita huomaamatta ja joskus he tekevät virheitä. Meillä kaikilla on elämä työn ulkopuolella, ja joskus se vaikuttaa siihen, mitä muuta yritämme saada aikaan.

Empaattisessa johtajuudessa pyritään ensin ymmärtämään ja sitten tulemaan ymmärretyksi. Sen sijaan, että empaattinen johtaja kiirehtisi tuomitsemaan tai rankaisemaan työntekijöitä, hän ottaa askeleen taaksepäin, esittää kysymyksiä ja yrittää ymmärtää, mikä ongelman aiheutti. Tämä lähestymistapa edistää terveyttä ja onnellisuutta työpaikalla.

Kuka tahansa voi olla empaattinen johtaja, mutta oikeiden kysymysten esittäminen ja tuomioiden kiirehtimisen välttäminen vaativat harjoittelua.

Lue lisää: Työntekijöiden sitouttaminen empaattisen johtajuuden avulla: mitä opin.

Autoritaarinen johtajuus

Autoritaarinen johtajuus tekee johtajista sotilaskenraaleja. Autoritaariset johtajat ovat usein ”kovia kuin naulat”, ja heidän johtamiskäyttäytymisensä jättää vain vähän tilaa eriäville mielipiteille. Ajattele toisen maailmansodan aikaisia klassisia yhdysvaltalaisia kenraaleja, kuten George S. Pattonia (tai hänen elämästään kertovaa elokuvaa), niin saat käsityksen autoritaarisista johtajista.

Autoritaarinen johtaja voi olla erinomainen joissakin organisaatioissa. He ovat usein pelottomia, ajattelevat nopeasti ja luottavat epäröimättä vaistoonsa päätöksiä tehdessään. 

Jos organisaation on muutettava suuntaa nopeasti, autoritaarinen johtaja voi olla paras ratkaisu. 

Tämä kovapäisyys voi kuitenkin luonnollisesti olla työntekijän pahin painajainen. Herkkä työntekijä tai luova työntekijä, joka pitää laatikon ulkopuolella ajattelemisesta, voi helposti joutua törmäyskurssille autoritaarisen johtajan kanssa, mikä voi tehdä näiden työntekijöiden työelämästä erittäin epämiellyttävää. 

Demokraattinen johtajuus

Demokraattiset johtajat ovat autoritaaristen johtajien vastakohta. Demokraattinen johtaja toimii juuri niin kuin demokraattisesti valittu johtaja. Hän kuuntelee tiimin jäsenten näkemyksiä ja pyrkii rakentamaan yhteisymmärrystä päätösten tekemiseksi. 

Demokraattisesta johtajuudesta voi olla hyötyä tiimissä, joka suhtautuu avoimesti innovaatioihin. Demokraattiset johtajat toivottavat uudet ideat tervetulleiksi ja tulevat keskusteluun avoimin mielin, kunhan tiimi on yksimielinen. He ovat myös erinomaisia suhteiden luomisessa ja siltojen rakentamisessa tällaisen yhteisymmärryksen saavuttamiseksi.

Demokraattisen johtajuuden haittapuolena on, että se on usein tehotonta kiireellisissä tilanteissa. Yhteisymmärryksen rakentaminen vie aikaa, mikä voi usein maksaa organisaatiolle rahaa, jota se ei halua käyttää. 

Aito johtajuus

Aito johtajuus asettaa arvot etusijalle. Aidot johtajat tietävät tarkalleen, mitä he arvostavat eniten, ja heidän perusarvonsa ja etiikkansa ohjaavat sitä, miten he tekevät päätöksiä, ovat vuorovaikutuksessa työntekijän kanssa, antavat palautetta ja niin edelleen.

Aidosti toimivat johtajat ovat tehokkaita johtajia, koska he näkevät paskapuheen läpi. Heillä ei ole aikaa juoruilulle tai pikkumaiselle politikoinnille, jos se ei ole heidän arvojensa mukaista.

Aito johtaja voi olla tehokas johtaja, koska hän toimii niin vahvasti arvojensa ohjaamana, että se herättää kollegoissa ihailua. Jos organisaatio kuitenkin poikkeaa hänen arvoistaan, hän ei todennäköisesti jää organisaatioon.

Valmentava johtajuus

Valmentava johtaminen tekee johtajista erinomaisia niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin. Aivan kuten urheilussa, valmentaja voi olla tehokas johtaja, koska hän on tavoitteellinen eikä eksy yksityiskohtiin. 

Valmentajat ovat yleensä karismaattisia johtajia, jotka muodostavat erityisiä suhteita työntekijöihin, ja työntekijät saavat inspiraatiota suoriutua paremmin miellyttääkseen valmentajaansa. 

Kaikki työntekijät eivät reagoi hyvin valmentavaan johtamiseen. Jos ryhmän jäsen on eri mieltä tai häntä on vaikea valmentaa, heidän persoonallisuuksiensa yhteensopimattomuus voi lopulta vaikuttaa työn sujuvuuteen. 

Niille, jotka eivät ole yhtä vastaanottavaisia valmennukselle, myös itsenäinen kurssi voi olla avuksi.

Tukeva johtaminen

Tukeva johtaminen tarkoittaa ennen kaikkea työntekijää tukevaa ja auttavaa johtajaa. Jos annat työntekijälle tiedot ja työkalut onnistumiseen ja hän tietää selkeästi, mitä hänen tulee saada aikaan, tukeva johtaja pysyy poissa tieltä ja antaa hänen loistaa. 

Jokaisen ryhmän jäsenen tarvitseman tuen määrä voi vaihdella, joten tukevat johtajat saattavat työskennellä yhden tiimin jäsenen kanssa läheisemmin kuin toisen. 

Yleisesti ottaen tukevat johtajat ovat kuitenkin niitä, jotka pysyttelevät hiljaa kokouksissa ja antavat tiimin todella ottaa ohjat. He ovat ensisijaisesti paikalla valvomassa prosessia, tarkistamassa tilanteen usein ja antamassa kaikille mahdollisuuden onnistua.

Delegoiva johtaminen

Delegoivat johtajat keskittyvät kokonaiskuvaan. He delegoivat tehtäviä ja antavat työntekijöille riittävästi autonomiaa työn tekemiseen hyvin. Delegoivat johtajat tietävät, ettei heidän pidä ‘hikoilla pikkuasioiden parissa’, vaan siirtävät ne eteenpäin, jotta he voivat itse keskittyä saavuttamaan asettamansa suuremman vision. 

Hyvän delegoivan johtajan on osattava välttää mikromanageerausta. Hän ei voi antaa tiimilleen 10:tä 14 tehtävästä, tehdä itse loput 4 tehtävää ja sitten seistä 10 muun työparin olkapäiden takana määräten tarkalleen, miten kyseiset tehtävät tulee suorittaa. 

Delegoivat johtajat voivat olla erinomaisia valmentajia ja tukijoita ja sopia jopa muihin malleihin, mutta sellaisen henkilön on lähes mahdotonta toimia delegoivana johtajana, joka ei osaa päästää irti.  

Tilannejohtaminen

Tilannejohtaminen on tämän luettelon joustavin tyyli, ja se perustuu ajatukseen, ettei ole olemassa yhtä ainoaa “parasta” johtamistyyliä.

Sen sijaan tilannejohtamisen teoria esittää, että johtajien on joskus otettava askel taaksepäin ja arvioitava tilannetta, jotta he voivat määrittää kulloinkin sopivan johtamistyylin.

On totta, että tehokkaimmat johtajat tekevät säännöllisesti pieniä muutoksia johtamistyyliinsä, esimerkiksi kohtelevat uusia ja kokeneita työntekijöitä eri tavoin. Nämä johtajat voivat oikeassa tilanteessa toimia usein oppikirjaesimerkkinä ketterästä johtamisesta.

Jos haluat perehtyä hieman syvemmin tilannejohtamiseen, alla oleva video selittää aihetta hyvin.

Millainen johtaja sinä olet?

Tunnistatko itsesi jostakin näistä johtamistyyleistä? Oletko enemmän The Officen Michael Scottin kaltainen (hän luultavasti kertoisi, että hän on transformatiivinen johtaja) vai Simpsoneiden C. Montgomery Burns (oppikirjaesimerkki autokraatista)? 

Tiedätkö kuuluvasi selkeästi yhteen kategoriaan vai näetkö itsesi muutaman eri tyylin yhdistelmänä? Onko sinulla ollut ohjat riittävän pitkään, jotta olet voinut todella perehtyä kunnolla omaan johtamistyyliisi?

Lisää resursseja, joiden avulla voit kehittyä paremmaksi johtajaksi: