Miksi osaamispohjainen oppiminen on avain tiimin menestykseen
Taitoihin perustuva oppiminen merkitsee syvällistä muutosta työpaikkojen koulutuksessa.
Staattisten koulutusohjelmien ja kaikille sopivien lähestymistapojen aika on ohi. Sen sijaan tarvitaan yksilöllistä kehittymistä ja tiettyjen osaamisten hallintaa, jotta työntekijät voivat menestyä tehtävissään ja sopeutua uudenlaisiin taitovaatimuksiin muuttuvan talouden mukaisesti.
Tässä artikkelissa selitän, mitä taitoihin perustuva oppiminen tarkoittaa, ja käsittelen, miksi tämä oppimisen ja kehittymisen lähestymistapa hyödyttää sekä organisaatiota että työntekijää.
Continue Reading for Free
Create a free account to finish this article, plus get ongoing access to timely insights and practical resources.
Have an account? Log In
Mitä taitoihin perustuva oppiminen on
Taitoihin perustuva oppiminen antaa työntekijöille valmiudet hankkia ja soveltaa nykyisten tai tulevien tehtäviensä kannalta erityisiä ja olennaisia osaamisia. Perinteisissä koulutusmenetelmissä korostetaan laaja-alaista koulutusta tai yleisiä pätevyyksiä, kun taas taitoihin perustuvassa oppimisessa keskitytään tietyn tehtävän menestyksekkään hoitamisen edellyttämiin taitoihin.
Tämä oppimisen lähestymistapa varmistaa, että koulutus on erittäin olennaista ja heti sovellettavissa, mikä tekee työntekijöistä tehokkaampia tehtävissään.
Kun kartoitetaan taitoja, jotka ovat organisaation kasvun kannalta tärkeimpiä, taitoihin perustuva oppiminen ei ainoastaan paranna yksilön suoriutumista vaan tukee myös organisaation strategisia tavoitteita kokonaisuudessaan.
Teknisiä taitoja laajempi näkökulma
Yleinen harhaluulo taitoihin perustuvasta oppimisesta on, että siinä keskitytään yksinomaan teknisten taitojen kehittämiseen. Tämä ei voisi olla kauempana totuudesta.
Itse asiassa niistä 56 perustavanlaatuisesta taidosta, jotka McKinsey & Company tunnisti auttamaan työntekijöitä menestymään tulevaisuudessa, vain 11 kuuluu tekniseen tai digitaaliseen alaan. Suurin osa näistä olennaisista taidoista liittyy esimerkiksi kriittiseen ajatteluun, ihmissuhteiden kehittämiseen ja viestintään, mikä korostaa taitoihin perustuvan oppimisen laaja-alaista ja kokonaisvaltaista luonnetta.
Jotkin McKinsey & Companyn tunnistamista taidoista eivät ole uusia, vaan niiden merkitys on vasta korostunut. Perustavanlaatuiset taidot, kuten kriittinen ajattelu ja tehokas tiimityö, ovat aina olleet olennaisia.
Nykyisessä taloudessa näiden taitojen merkitys on kuitenkin kasvanut jatkuvasti. Nykyaikaisen työelämän tahti ja haasteet edellyttävät työntekijöitä, jotka soveltavat näitä taitoja liiketoiminnan tulosten saavuttamiseen. Tekoälyn yleistyessä tämä tuskin muuttuu.
Miksi omaksua taitoihin perustuva oppiminen
Taitoihin perustuva oppiminen tukee siirtymistä kohti taitoihin perustuvaa organisaatiota, mikä yleistyy yritysten arvioidessa uudelleen tehtäviä ja työn luonnetta.
Sen lisäksi useat tekijät vauhdittavat siirtymistä kohti taitoihin perustuvaa oppimista. Näitä ovat:
Tuottavuus
Institute for Corporate Productivityn tutkimuksen mukaan vain 30 prosenttia yrityksistä kertoo työntekijöillään olevan tarvitsemansa taidot, mutta vain 10 prosentilla on taitotietokanta tai -luettelo.
Asettamalla taitoihin perustuvan oppimisen etusijalle organisaatiot varmistavat, että niiden henkilöstöllä on tehtävissään menestymiseen tarvittavat erityiset valmiudet, mikä puolestaan lisää tuottavuutta.
Monipuolisuus ja ketteryys
Deloitten tutkimus osoitti, että 65 prosenttia työntekijöistä kertoo työnsä edellyttämien taitojen muuttuneen vain kahden viime vuoden aikana.
Työn muuttuva luonne arvostaa yhä enemmän monipuolisuutta ja ketteryyttä. Varustamalla työntekijät uusiin taitoihin, joita voidaan soveltaa monenlaisissa tehtävissä, organisaatiot pystyvät sopeutumaan tehokkaammin muuttuviin tehtäviin ja vastuualueisiin.
Sitoutuminen ja henkilöstön pysyvyys
Toisessa Deloitten tutkimuksessa havaittiin, että 77 prosenttia johtajista uskoo organisaatioidensa pitäisi auttaa työntekijöitä parantamaan työllistettävyyttään olennaisten taitojen koulutuksen avulla, mutta vain 5 prosenttia uskoo niiden investoivan riittävästi tehokkaaseen koulutustapaan.
Taitoihin perustuva lähestymistapa vahvistaa työntekijöiden sitoutumista ja pysyvyyttä tarjoamalla heille koulutusta, jota he eivät ainoastaan tarvitse vaan myös haluavat. Tämä parantaa työtyytyväisyyttä ja vähentää henkilöstön vaihtuvuutta, mikä säästää yrityksiltä huomattavia rekrytointiin ja perehdyttämiseen liittyviä kustannuksia.
Hyödyt työntekijöille
Työntekijät omaksuvat osaamisperusteisen oppimisen yhdestä yksinkertaisesta syystä. He voivat johtajiensa tavoin nähdä, mitä tuleman pitää.
Henkilökohtainen kasvu ja uralla eteneminen
91 % työntekijöistä pyrkii aktiivisesti oppimaan uusia taitoja. Osaamisperusteinen oppimismalli voi tarjota selkeitä polkuja henkilökohtaiseen kehittymiseen ja uralla etenemiseen.
Relevanssi ja käytännöllisyys
Osaamisperusteisuuteen siirtyminen varmistaa, että opittavat taidot ovat merkityksellisiä odotettujen tulosten kannalta, niitä voidaan soveltaa käytännössä ja ne ovat relevantteja nykyisten ja tulevien markkinoiden kannalta. Työntekijät arvostavat koulutusta, jota he voivat soveltaa välittömästi työssään, mikä parantaa heidän työsuoritustaan ja sitoutumistaan.
Sopeutumiskyky
Osaamisperusteinen oppiminen antaa työntekijöille monipuolisuuden, jota tarvitaan muuttuviin koulutustarpeisiin sopeutumiseen ja uusien taitojen hankkimiseen.
Osaamisperusteisen oppimisen haasteet
Osaamisperusteisen oppimisen toteuttaminen kuulostaa siis varsin ihanteelliselta, eikö totta? Näin voi olla, mutta siihen liittyy myös omat haasteensa. Niitä ovat esimerkiksi:
- Resursseja vaativa – Edellyttää merkittäviä investointeja materiaaleihin, laitteisiin ja kouluttajien kouluttamiseen.
- Arvioinnin haasteet – Käytännön taitojen ja pätevyyksien mittaaminen voi olla haastavampaa kuin perinteisillä testausmenetelmillä, sillä se edellyttää kattavien arviointivälineiden ja -kriteerien luomista.
- Opetussuunnitelman kehittäminen – Edellyttää oppimistulosten yhteensovittamista tiettyjen taitokokonaisuuksien ja alan standardien kanssa sekä tarjolla olevien ohjelmien sovittamista oppimisen hallintajärjestelmään (LMS).
- Kouluttajien asiantuntemus – Kouluttajat saattavat tarvita lisäkoulutusta opettaakseen ja arvioidakseen käytännön taitoja tehokkaasti, mikä voi muodostua esteeksi, jos he ovat tottuneet perinteisiin opetusmenetelmiin.
- Oppijoiden vastarinta – Jotkut oppijat saattavat tuntea olonsa mukavammaksi perinteisten koulutusmenetelmien parissa tai kokea osaamisperusteisen oppimisen käytännönläheisen luonteen haastavaksi.
- Skaalautuvuuden haasteet – Suurten opiskelijamäärien huomioiminen voi olla vaikeaa erityisesti ympäristöissä, joissa tarvittavien resurssien ja tilojen saatavuus on rajallista.
Jos haluat lisätietoja osaamisperusteisen lähestymistavan kehittämisestä työhön ja oppimiseen organisaatioissasi, muista tilata People Managing People -uutiskirje. Saat kaikki oppimisen ja työvoiman kehittämisen uusimmat trendit suoraan sähköpostiisi!
