Neljäpäiväisen työviikon todellisuus: millaista se on käytännössä?
1900-luvun alkupuolella työntekijänä työskentelit todennäköisesti kuusipäiväisen työviikon parissa.
Näin oli siihen asti, kunnes Henry Ford teki harkitun päätöksen vähentää autotehtaissaan pakollisten työpäivien määrän kuudesta viiteen.
Hänen teollisuuskollegansa pilkkasivat päätöstä, mutta Ford hyötyi tuottavuuden ja voittojen kasvusta.
Continue Reading for Free
Create a free account to finish this article, plus get ongoing access to timely insights and practical resources.
Have an account? Log In
Useimmat meistä ovat siitä lähtien työskennelleet yhdeksästä viiteen viitenä päivänä viikossa, vaikka teknologian kehitys sai monet merkittävät 1900-luvun taloustieteilijät ennustamaan, että tähän mennessä työskentelisimme 15-tuntisia työviikkoja.
Tämä utopia ei ole toteutunut monista syistä, joihin en tässä perehdy, mutta työviikon lyhentämiseksi neljään päivään on syntymässä kasvava liike.
Itse asiassa edustajainhuoneessa on parhaillaan lakiesitys, jolla työviikko lyhennettäisiin laillisesti 32 tuntiin, joten kehityksen edelle kannattaa ehkä päästä jo nyt!
Tuore tutkimus Yhdistyneessä kuningaskunnassa osoitti, että työpäivien vähentäminen voisi hyödyttää työntekijöitä merkittävästi: he ilmoittivat stressitasonsa laskeneen ja sairauspoissaolojensa vähentyneen.
Organisaatioiden näkökulmasta tuottavuus ei laskenut merkittävästi, ja työhakemusten määrä kasvoi 22 prosenttia. Tutkimukseen osallistuneista organisaatioista 92 prosenttia jatkaa nelipäiväistä työviikkoa.
Jäljelle jää kuitenkin vielä 8 prosenttia, joka ei kokeilun jälkeen päättänyt jatkaa nelipäiväistä työviikkoa.
Miksi näin on?
Päätimme kerätä näyttöä ja keskustella nelipäiväisen työviikon käyttöön ottaneiden organisaatioiden kanssa selvittääksemme sen hyödyt ja haasteet sekä saadaksemme vinkkejä tehokkaaseen käyttöönottoon.
Nelipäiväisen työviikon hyödyt
Aloitetaan siis raportoiduista hyödyistä.
Työntekijöiden parempi hyvinvointi
Kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehdyssä tutkimuksessa, myös nelipäiväistä työviikkoa noudattavat työntekijät kertoivat kokonaisvaltaisen hyvinvointinsa parantuneen.
Esimerkiksi Bufferilla 73,1 prosenttia tiimin jäsenistä kertoi tuntevansa itsensä energisemmäksi ja 99,1 prosenttia olevansa vähemmän stressaantuneita.
Ihmiset kertoivat, että heillä oli enemmän aikaa läheisilleen, henkilökohtaisten projektien parissa työskentelyyn, yhteisöryhmiin osallistumiseen tai jopa uusien pätevyyksien hankkimiseen.
Seurauksena on myös, että ihmiset pitävät vähemmän sairaus- ja poissaolopäiviä. ”Meillä ei ole ollut yhtään pitkäaikaista sairauslomaa kahteen vuoteen sen jälkeen, kun aloitimme tutkimuksen”, kertoi Rita Wittek, Homerunin henkilöstöjohtaja.
Ihmiset ovat myös henkisesti ja fyysisesti paremmassa kunnossa suoriutuakseen työstään tehokkaammin.
”Se on myönteinen kehä, jossa työssä onnellisena oleminen heijastuu henkilökohtaiseen elämään. Jos sinulla on joustavuutta huolehtia terveydestäsi, liikkua, viettää aikaa perheesi kanssa ja toteuttaa luovia ideoita, tuot tuon energian mukanasi takaisin työhön. Nelipäiväinen työviikko antaa ihmisille tilaa elää tämän ajatuksen mukaisesti”, sanoo Hoopin perustaja Stella Garber.
Helpompi rekrytointi
Kaikki haastattelemamme kertoivat, että nelipäiväisen työviikon käyttöönotto auttoi heitä rekrytoimaan ja pitämään kiinni osaajista.
”Tarjosimme hyviä ja hyvin palkattuja työpaikkoja, mutta saimme toisinaan suhteellisen vähän hakemuksia. Tämän vuoden alusta [nelipäiväisen työviikon käyttöönoton jälkeen] se on kuitenkin ollut käytännössä mennyttä. Nyt saamme paljon laadukkaita hakijoita”, sanoi Friends of the Earthin henkilöstöjohtaja Adrian Cruden.
Osallisuus
Yksi mahdollinen lisähyöty on, että lyhyempi työaika auttaa tasoittamaan niiden vanhempien asemaa, jotka vähentävät työaikaansa lasten hoitamiseksi.
”Alankomaissa naiset usein vähentävät työaikaansa lapsen saatuaan. Siitä hetkestä lähtien on paljon tietoa siitä, että ihmiset saavat vähemmän ylennyksiä ja palkankorotuksia eivätkä heillä ole samoja mahdollisuuksia. Kun pelikenttää tasoitetaan niin, että kaikki työskentelevät neljä päivää, yrityksestä voi myös tulla osallistavampi”, Wittek sanoi.
Nelipäiväisen työviikon haasteet
Tuottavuuden ylläpitäminen
Kuten Buffer havaitsi, vaikka monet pystyivät saamaan työnsä valmiiksi neljässä päivässä, noin 40 prosenttia ei pystynyt saattamaan kaikkea loppuun siinä ajassa, joten heidän oli toisinaan työskenneltävä viidentenä päivänä.
Tämä korostaa haastetta säilyttää sama työmäärä lyhyemmässä ajassa.
Aikataulutus
Joidenkin tiimien on oltava käytettävissä vähintään viitenä päivänä viikossa, joten töitä oli tehtävä sen varmistamiseksi, että kyseiset tiimit olivat aina käytettävissä (tästä lisää pian).
Voisit myös kokeilla muita työaikatauluvaihtoehtoja, kuten 9/80-työaikataulua tai 2-2-3-aikataulua (tunnetaan myös Panama-aikatauluna).
Yhteisöllisyys
Työ on monille ihmisille tärkeä sosiaalinen toiminta, ja lyhennettyjen työaikojen vuoksi oltiin myös huolissaan siitä, että toiminnasta tulisi Hutchin toimitusjohtajan Shaun Rutlandin blogissa käyttämää ilmaisua lainaten ”pelkkää bisnestä, ei lainkaan hauskanpitoa”.
Vinkkejä nelipäiväisen työviikon käyttöönottoon
Edellä mainitut haasteet mielessä pitäen tässä on joitakin hyviä käytäntöjä, jotka auttavat muutoksen toteuttamisessa.
Ota henkilöstö mukaan
Kuten kaikissa ihmisiin vaikuttavissa projekteissa, hyvä toimintatapa on ottaa heidät mahdollisimman laajasti mukaan sen toteuttamiseen.
”Emme toteuttaneet pilottia, kuten monet organisaatiot tekivät, mutta käytimme 10 kuukautta valmistautuaksemme muutokseen. On erittäin tärkeää kuulla ihmisiä laajasti ja keskustella heidän kanssaan siitä, mitä heillä on mielessään ja mikä voisi auttaa heitä. Se antoi myös ihmisille aikaa päästä oikeanlaiseen psykologiseen tilaan, mukauttaa prosesseja uudelleen sekä pohtia, mitä he voisivat tehdä toisin ja paremmin”, Cruden sanoi.
Hän huomauttaa myös, että henkilöstön osallistaminen auttoi laatimaan työaikatauluja tiimeille, joiden oli oltava miehitettyinä viitenä päivänä viikossa.
”Kävimme tiiminvetäjien ja esihenkilöiden kanssa läpi, miten tämä voisi toimia, ja sen jälkeen keskustelimme yksittäisten työntekijöiden kanssa heidän vaihtoehdoistaan ja siitä, mitä he halusivat tehdä. Suurimmassa osassa tapauksista pystyimme toteuttamaan heidän toiveensa.”
Kokouskäytäntöjen auditointi
Kun ihmisten aikaa piti vapauttaa lyhennettyjen työaikojen mahdollistamiseksi, kokoukset joutivat, ei yllättäen, tarkastelun kohteeksi.
”Auditoimme kokoukset ja vähensimme niiden määrää huomattavasti koko yrityksessä. Otimme myös käyttöön kokousohjeet varmistaaksemme, että kutsuimme kokouksiin tehokkaasti oikeat ihmiset”, Rutland kirjoitti.
Muita tuottavuuden parantamiseen liittyviä tekniikoita ovat:
- Pomodoro-tekniikka
- Sähköpostista ja pikaviesteistä vapaat rauhalliset tunnit
- Ajankäytön jaksottaminen.
Anna ihmisille vaikutusvaltaa
Muutos edellytti myös sitä, että ihmisille annettiin valtuudet tehdä päätöksiä ja hallita aikaansa paremmin.
”Suurin oppi meille oli mielestäni keskustelu, jota kävimme tuottavuudesta, sekä se, että ihmiset pohtivat, miten he käyttävät aikansa. Ihmisten on ajateltava asioita etukäteen ja otettava enemmän vastuuta, koska meidän on edelleen vietävä asioita eteenpäin ja tehtävä päätöksiä nopeasti. Emme halua hidastaa toimeenpanoa, joten ihmisten on joskus oltava luovia”, Wittek sanoi.
Tähän liittyy läheisesti selkeiden odotusten asettaminen, mutta samalla ihmisille annetaan mahdollisuus valita, miten, milloin ja missä he työskentelevät parhaiten.
”Olemme hyvin selkeitä siitä, mitä heiltä odotetaan. Sen jälkeen kuitenkin ikään kuin astumme syrjään ja annamme heidän tehdä työnsä emmekä pidä heitä jatkuvasti kokouksissa. Jos minun pitäisi kuvata järjestelmäämme tänään, en edes tiedä kutsuisinko sitä nelipäiväiseksi työviikoksi. Luultavasti kutsuisin, koska teknisesti se on sitä, mutta mielestäni ihmiset haluavat ennen kaikkea enemmän joustavuutta siihen, miten he käyttävät aikansa ja tekevät työnsä”, Garber sanoi.
Tutkimuksemme toi esiin sen, että ihmiset käyttävät joskus ylimääräisen päivän eräänlaisena rästipäivänä.
Tämä voi johtua siitä, että heidän on saatava työ valmiiksi, siitä, että he päättivät pitää vapaata iltapäivällä aiemmin viikolla, tai, kuten Garber huomauttaa, siitä että ”perjantai [heidän nimetty vapaapäivänsä] on rauhallisempi päivä ja saan yleensä luovimmat ideani perjantaisin”.
Organisaatioissa, jotka tarjoavat joustavuutta vapaapäivien valintaan, esimerkiksi mahdollisuuden työskennellä maanantaista torstaihin tai tiistaista perjantaihin, vähemmistöön kuuluville työntekijöille voi luonnostaan muodostua rauhallisempia päiviä.
