Skip to main content

Juoruilu ei ole aina myrkyllistä – joskus se on liikkeessä olevaa kulttuuria.

Kun kuulemme sanan "juoruilu" työpaikkaympäristössä, useimmat meistä ajattelevat heti jotain kielteistä: kahviautomaatin äärellä kuiskittuja keskusteluja, Slack-kanavilla kulovalkean tavoin leviäviä huhuja tai epämukavaa tunnetta siitä, että sinusta puhutaan selkäsi takana. 

Perinteinen johtamisajattelu on pitkään pitänyt juoruilua tuhoisana voimana, joka pitäisi kitkeä terveistä organisaatiokulttuureista.

Continue Reading for Free

Create a free account to finish this article, plus get ongoing access to timely insights and practical resources.

Mutta entä jos tämä perinteinen viisaus onkin väärässä? Antropologian, psykologian ja organisaatiokäyttäytymisen tutkimukset viittaavat siihen, että juoruilu eli tiedon epävirallinen jakaminen palvelee tärkeitä sosiaalisia tehtäviä. 

Sen sijaan että työpaikan juoruilu nähtäisiin yksiselitteisen myrkyllisenä, ennakkoluulottomat johtajat alkavat ymmärtää epävirallisten tietoverkostojen hienovaraista roolia organisaation dynamiikassa.

”Ne ovat nopeita, rehellisiä ja tunneälykkäitä”, sanoo Jillian Yuhas, viestintäasiantuntija ja teoksen Rajat rikkova kirjoittaja. "Muodolliset viestintäkanavat etenevät hitaasti ja tasaisesti hyväksymisprosessin tai mukana olevien ihmisten suuremman määrän vuoksi. Epävirallinen viestintä puolestaan kertoo, mitä tapahtuu juuri nyt, miltä ihmisistä todella tuntuu ja mitä pinnan alla kytee."

Kun siis suhtaudumme juoruiluun hieman arvostavammin, tässä on seitsemän tapaa, joilla se voi oikein ymmärrettynä ja suunnattuna hyödyttää johtamista ja työpaikkakulttuuria.

7 tapaa, joilla juoruilu on hyödyllistä

Infografiikka: 7 tapaa, joilla työpaikan juoruilu on hyödyllistä

1. Juoruilu vahvistaa kulttuurin normeja

Kun työntekijät puhuvat kollegoista, jotka rikkovat työpaikan normeja – olipa kyse henkilöstä, joka saapuu jatkuvasti myöhässä kokouksiin, tai johtajasta, joka ottaa kunnian muiden työstä – he itse asiassa auttavat vahvistamaan ja ylläpitämään näitä kulttuurisia standardeja. Nämä keskustelut osoittavat, mitä käyttäytymistä pidetään hyväksyttävänä ja mitä ei.

Viisaat johtajat ymmärtävät, että nämä epäviralliset keskustelut auttavat uusia työntekijöitä ymmärtämään organisaation kirjoittamattomat säännöt paljon nopeammin kuin mikään työntekijän käsikirja voisi. Hyvin hallittuna juoruilusta tulee kulttuurin välittämisen mekanismi tuhoisan voiman sijaan.

Each week, AI Signal takes one meaningful shift in AI and helps people leaders understand what changed, why it matters, and what to consider next.

2. Se tarjoaa arvokasta tietoa

Johtajat, jotka sulkeutuvat täysin epävirallisilta tietoverkostoilta, menettävät kriittisiä näkemyksiä siitä, mitä heidän organisaatioissaan todella tapahtuu. Juorujen kautta tulee usein ilmi ongelmia – osastojen välisiä jännitteitä, huolia uusista käytännöistä tai kytevää tyytymättömyyttä – kauan ennen kuin ne näkyvät muodollisissa palautekanavissa.

Pidämällä asianmukaiset viestintäyhteydet avoimina tiimeihinsä johtajat voivat saada varhaisia varoitussignaaleja mahdollisista ongelmista. Olennaista on erottaa toisistaan pahantahtoiset huhut ja aidosti hyödyllinen tieto organisaation dynamiikasta.

“Jos johtaja lähestyy näitä sisäisiä viestintäverkostoja uteliaasti eikä kontrolloivasti, hän pääsee käsiksi työntekijöidensä pulssiin”, Yuhas sanoi. “Se on varhainen varoitusmerkki konflikteista, loppuun palamisesta ja jopa mahdollisuuksista. Lisäksi epävirallinen viestintä voi auttaa johtajia pysymään kosketuksissa tiimiensä inhimilliseen todellisuuteen ja samalla rakentamaan aitoja yhteyksiä, joissa tiimin jäsenet tuntevat olonsa turvalliseksi jakaessaan ajatuksiaan sekä tuodessaan esiin ideoitaan ja ratkaisujaan, jotka tukevat tuottavuutta.”

3. Juoruilu voi rakentaa luottamusta ja yhteenkuuluvuutta

Henkilökohtaisten tietojen jakaminen – jopa niinkin yksinkertainen asia kuin "Kuulitko, että Markin tytär pääsi Harvardiin?" – auttaa rakentamaan sosiaalisia siteitä kollegoiden välille. Nämä näennäisen vähäpätöiset vaihdot luovat luottamusverkostoja, jotka voivat myöhemmin helpottaa parempaa tiimityötä ja yhteistyötä.

Tutkimukset osoittavat, että tiimit, jotka osallistuvat kohtuullisessa määrin harmittomaan sosiaaliseen juoruiluun, raportoivat usein suuremmasta yhteenkuuluvuudesta ja psykologisesta turvallisuudesta kuin tiimit, joissa henkilökohtaisten asioiden jakamista ei kannusteta.

Näiden vuorovaikutustilanteiden kautta syntyvät tunnesiteet saavat ihmiset sitoutumaan vahvemmin sekä kollegoihinsa että organisaatioon.

4. Se toimii paineenpurkukanavana

Organisaatiot ovat monimutkaisia sosiaalisia ympäristöjä, jotka ovat täynnä turhautumista, valtasuhteita ja persoonallisuuksien yhteentörmäyksiä. Näistä todellisuuksista käytävän keskustelun täydellinen tukahduttaminen johtaa usein päinvastaiseen tulokseen.

Harmittoman juoruilun avulla tapahtuvan hallitun purkautumisen salliminen voi tarjota tärkeän paineenpurkukeinon, joka ehkäisee vakavampia konflikteja.

Sen sijaan että viisaat johtajat ajaisivat juoruilun maan alle, he luovat asianmukaisia tiloja, joissa työntekijät voivat käsitellä työpaikkakokemuksiaan ja samalla asettavat selkeät rajat tuhoisalle puheelle.

”Sen sijaan, että johtajat yrittäisivät kitkeä juoruilun, he voivat luoda tilaa avoimelle vuoropuhelulle, psykologiselle turvallisuudelle ja aidolle palautteelle”, Yuhas sanoi. ”Kun ihmiset kokevat, että heitä kuunnellaan, tarve purkaa tunteita vähenee, koska he tuntevat olevansa arvostettuja yrityksessä. Ja jos jokin todella muuttuu haitalliseksi juoruiluksi, se on yleensä merkki syvemmästä luottamus- tai viestintäongelmasta.”

5. Juoruilu täyttää tiedon tyhjiöt

Kun viralliset viestintäkanavat pettävät, epäviralliset kanavat ottavat niiden paikan väistämättä. Organisaatiomuutosten tai epävarmuuden aikana juoruverkostot työskentelevät ylitöitä yrittäessään muodostaa rajallisesta tiedosta kokonaiskuvaa – hyvässä tai pahassa.

Viestit johtavat tunnistavat tämän dynamiikan ja hyödyntävät sitä rakentavasti. Varmistamalla, että keskeisillä tiedon välittäjillä on paikkansapitävää tietoa, he voivat auttaa epävirallista verkostoa levittämään oikeaa tietoa spekulaatioiden sijaan. Juoruverkostosta tulee tällöin muutosjohtamisen liittolainen esteen sijaan.

Sana juoruilu saa ihmiset itsessään säpsähtämään, mutta totuus on, että se on osa sitä, miten ihmiset ymmärtävät ympärillään tapahtuvia asioita. Sen avulla ihmiset käsittelevät asioita, erityisesti paikoissa, joissa he kokevat, etteivät voi puhua suoraan. Juoruilu täyttää usein tilan, jonka johto jättää tyhjäksi. Tässä tilassa käytävät todelliset keskustelut paljastavat kuilun sen välillä, mitä johto ajattelee tapahtuvan ja mitä todella tapahtuu.

Louis Carter, founder and CEO of Best Practices Institute, headshot
Louis CarterOpens new window

Best Practices Instituten perustaja ja toimitusjohtaja

6. Se demokratisoi tiedonkulkua

Hierarkkisissa organisaatioissa juoruilu toimii usein tasoittavana voimana, joka auttaa tietoa kulkemaan muodollisten valtarakenteiden läpi. Nuoremmat työntekijät, jotka eivät ehkä koskaan ole tekemisissä ylimmän johdon kanssa, voivat saada epävirallisten verkostojen kautta näkemyksiä, jotka auttavat heitä ymmärtämään paremmin organisaation toimintaympäristöä.

Kun viralliset viestintäkanavat kuljettavat tietoa yleensä organisaatiokaaviossa ylös- ja alaspäin, juoruverkostot yhdistävät usein ihmisiä osastojen ja hierarkiatasojen välillä. Näin syntyy arvokasta toimintojen välistä ymmärrystä, jota ei muuten olisi olemassa.

7. Juoruilu paljastaa johdon katvealueet

Ehkä kaikkein hyödyllisintä on se, että työpaikan juoruilua hallitsevat aiheet tuovat usein esiin juuri ne asiat, joita viralliset järjestelmät eivät käsittele.

Jos työntekijät juoruilevat jatkuvasti epäoikeudenmukaisista ylennyskäytännöistä, työn ja vapaa-ajan tasapainoon liittyvistä ongelmista tai johdon haitallisesta toiminnasta, kyseessä on tärkeä tieto kaikille, jotka pyrkivät rakentamaan tervettä kulttuuria.

Sen sijaan, että tehokkaat johtajat ampuisivat viestintuojan, he tunnistavat juoruilun oireeksi, joka viittaa huomiota vaativiin taustalla oleviin ongelmiin. Työpaikan juorujen sisältö voi toimia tehokkaana kulttuurin terveyden diagnostisena työkaluna.

Miksi hyvä juoruilu muuttuu haitalliseksi

Tämä ei tarkoita, että kaikki työpaikan juoruilu olisi hyödyllistä. Haitalliset huhut, maineen mustamaalaaminen ja väärän tiedon levittäminen ovat edelleen vakavia ongelmia. 

”Kun juoruilussa aletaan alentaa muita, levittää väärää tietoa tai vältellä vastuuta passiivis-aggressiivisesti, se alkaa vahingoittaa luottamusta”, Carter sanoi. ”Eikä kyse ole juoruiluongelmasta – kyse on johtamis- ja kulttuuriongelmasta.”

Se voi myös paljastaa, ketkä eivät yksinkertaisesti tule toimimaan organisaation kulttuurissa ja joiden voi olla aika siirtyä eteenpäin. 

”Jos ihmiset aktiivisesti yrittävät vahingoittaa muita, sabotoida päätöksiä tai lietsoa draamaa, kyse ei ole ”vain juoruilusta” – kyse on myrkyllisestä käyttäytymisestä”, Carter sanoi. ”Siihen puututaan kuten mihin tahansa muuhun tiimiä heikentävään käytökseen. Siihen puututaan. Henkilön kanssa puhutaan suoraan, ja jos joku vahingoittaa jatkuvasti muita eikä lopeta, hänet on joskus päästettävä lähtemään. Kulttuuri ei tarkoita vain ystävällisyyttä – siinä on kyse tärkeiden asioiden suojelemisesta.”

Juoruilun pitämisestä tabuna eteenpäin

Tunnistamalla juoruilun sosiaaliset ja organisatoriset tehtävät johtajat voivat omaksua hienovaraisemman ja empaattisemman lähestymistavan henkilöstön osallistamiseen.

Sen sijaan, että menestyvät organisaatiot yrittäisivät turhaan poistaa juoruilun kokonaan, ne luovat selkeät normit, jotka erottavat haitallisen juoruilun rakentavasta tiedon jakamisesta. Ne rakentavat kulttuureja, joissa epävirallisten kanavien kautta esiin nousseet kriittiset kysymykset voidaan tuoda tuottavampiin virallisiin keskusteluihin.

”Tässä kulttuurin todellinen ilmapiiri tulee esiin”, Carter sanoi. ”Jos johdat tiimiä tai yritystä ja olet fiksu, kuuntelet sitä. Et vakoillaksesi tai hallitaksesi sitä, vaan ymmärtääksesi, mitä jätetään sanomatta ja mitä sanotaan. Sitä ei ole varaa jättää huomiotta.”

Lopulta juoruilu ei ole luonnostaan hyvää tai pahaa – se on väistämätön osa ihmisten sosiaalista järjestäytymistä. 

Kysymys ei ole siitä, esiintyykö työpaikallasi juoruja, vaan siitä, ymmärrätkö niitä ja osaatko hyödyntää niitä tehokkaasti. Viisaat johtajat ymmärtävät, että joskus nuo kahvihuonekeskustelut saattavat olla rehellisin mittari siitä, mitä työntekijöidesi keskuudessa todella tapahtuu.

Mitä seuraavaksi?

Pysy ajan tasalla kaikista henkilöstöjohtamisen ja organisaation kehittämisen uusimmista suuntauksista tilaamalla People Managing People -uutiskirjeen. Saat kaikki uusimmat trendit, analyysit ja asiantuntijoiden kommentit suoraan sähköpostiisi.