Kulttuurin muutos on välttämätön paremman työelämän saavuttamiseksi

Olen ollut nuoresta asti intohimoinen yrittäjyyttä kohtaan, sillä olen aina innostunut valtavasti uusien asioiden rakentamisesta. Yksi ensimmäisistä projekteistani oli jalkapallopaitojen myyminen verkossa itse kehittämäni verkkokaupan kautta – tästä on yli kymmenen vuotta. Kokeilin myös muita projekteja, kuten hiphop-musiikkikonsertin järjestämistä tuhannelle ihmiselle 17-vuotiaana.

Kaikki hankkeet ovat kuitenkin toistaiseksi olleet sivuprojekteja, joihin en ole sitoutunut täysin. Tavoitteeni oli silti rakentaa jossain vaiheessa jotain merkittävää alusta alkaen. Etsin vain loistavaa ideaa ja perustajakumppania, jonka kanssa voisin toteuttaa sen. Kun siis aloimme työskennellä deskbirdin parissa, kaikki loksahti paikoilleen ja tunsin, että minulla oli kaikki ainekset rakentaa kasvuyritys, jollaisen olin aina halunnut.

Jos pyytäisimme ystävää kuvailemaan persoonallisuuttasi, mitä hän sanoisi?

Ystäväni ja perheeni kertoisivat todennäköisesti, että tiedän, mitä haluan elämältä ja työltä, ja teen kaikkeni saavuttaakseni tavoitteeni. Minut tunnetaan myös siitä, että innostun valtavasti kaikenlaisista uusista asioista ja olen utelias niitä kohtaan (en koskaan kyllästy), ja ehkä olen ollut deskbirdin perustamisen jälkeen hieman jännittynyt.

Kun muistelet urapolkuasi, mikä mielenkiintoinen tarina nousee erityisesti esiin?

Sanoisin, että strategian muutos deskbirdissä on ollut jännittävin vaihe.

Aluksi olimme yhteiskäyttötilojen markkinapaikka, eräänlainen työtilojen Airbnb. Idea syntyi perustajien kohtaamasta henkilökohtaisesta ongelmasta: yhteiskäyttötiloja oli haastavaa löytää ja vertailla, ja niiden varaaminen tuntihinnalla ilman jäsenyyttä oli yleensä mahdotonta. Työmme tuloksena hankimme nopeasti ensimmäiset 300 työtilaa eri puolilta Eurooppaa ja toimme ne alustallemme. Niihin kuului suuria brändejä, kuten Mindspace, The Office Group (TOG) ja muita.

Yrityksistämme huolimatta tämän palvelun kysyntä ei kasvanut odottamallamme tavalla, emmekä nähneet mahdollisuutta rakentaa kestävää liiketoimintamallia. Niinpä päätimme vaihtaa näkökulmaa ja alkaa kuunnella tarkasti, minkä kanssa ympärillämme olevat yritykset kamppailivat.

Olimme aina halunneet siirtyä liiketoimintamallissamme yritysmarkkinoille, ja keskustelimme monien yritysten kanssa. Kuuntelimme niitä ja keräsimme palautetta. Kävi ilmi, että ongelma ei ollut tilan puute vaan pikemminkin heidän nykyisten toimistojensa hallinta.

Sopeutuessamme uuteen liiketoimintamalliin ymmärsimme myös, että sisäinen sovelluksemme, joka oli alun perin kehitetty kuluttajamarkkinoille ja optimoitu konversiota sekä käyttökokemusta varten, olisi arvokas työkalu yrityksille. Kumppanimme itse asiassa pyysivät aktiivisesti saada käyttää sitä omien sisäisten tilojensa hallintaan.

Ja näin siirryimme yhteiskäyttötilojen Airbnb:stä joustavien työtilojen käyttöjärjestelmäksi, jolloin deskbirdin seikkailu todella alkoi.

Ohjelmistomme keskeinen vahvuus nykyään on se, että se on käyttäjäkeskeinen eikä toimistokeskeinen, joten se tarjoaa vertaansa vailla olevan käyttökokemuksen. Monella tapaa tämä on myönteinen perintö aiemmasta liiketoimintamallistamme, ja siitä on nyt tullut yksi merkittävistä kilpailuetuistamme.

Tietysti opin paljon ensimmäisistä askeleistani kasvuyritysmaailmassa. Sanoisin, että tärkein oppini on se, että menestyvä kasvuyritys tarvitsee onnea. Ja kärsivällisyyttä. Menestyminen vie aikaa, mutta jos olet riittävän kärsivällinen ja sinnikäs, pääset tavoitteeseesi.

Mikä on vaikuttavin oppitunti, jonka olet tähän mennessä urasi aikana oppinut?

Tavoittele erinomaisuutta äläkä koskaan tyydy vähempään. Taivas on rajana sille, mitä voimme saavuttaa. Sinun on kuitenkin panostettava siihen kaikin voimin. Kasvuyritysten perustajat eivät tee kompromisseja!

Kiitos, että kerroit meille hieman itsestäsi! Siirrytään nyt varsinaiseen aiheeseen. Kun kuulet ilmauksen ”rakentaa parempi työelämä”, mitä sinulle tulee mieleen?

Viime vuosina ”työn” käsite on muuttunut merkittävästi. Fyysinen toimisto ei ole enää yhtä tärkeä. Työtä voi tehdä missä tahansa, koska työ ei ole paikka. Se on toimintaa.

Uskon myös, että kymmenen vuoden kuluttua emme enää puhu hybridityöstä ja etätyöstä tulee oletusarvo. Tietotyöntekijät eivät nimittäin tule toimistolle siksi, että he tarvitsisivat fyysisen pääsyn järjestelmiin. Tulevaisuudessa töihin tuleminen on tietoinen päätös esimerkiksi seurustelun, kasvokkain tapaamisen tai yksinkertaisesti ympäristön vaihtamisen vuoksi, kun kotoa työskentelyä on jatkunut pari päivää. Jotkut saattavat viettää enemmän aikaa toimistolla, kun taas toiset voivat siirtyä kokonaan etätyöhön. Se on täysin ok, sillä todellinen työelämän vallankumous syntyy aidosta joustavuudesta.

Maantieteellisiä rajoituksia ei enää ole myöskään rekrytointiprosessissa:

Kun maailmanlaajuiset työmarkkinat ovat käden ulottuvilla, miksi rajoittaisin itseni Zürichin alueelle, kun voin löytää kokeneen kyberturvallisuusjohtajan mistä tahansa päin maailmaa?

Myös työympäristöissä tapahtuu merkittävä muutos: useimmat toimistot eivät enää koostu yksittäiseen työskentelyyn tarkoitetuista erillisistä huoneista. Sen sijaan niistä tulee avoimia ja joustavia työpaikkoja yhteistyöhön ja keskittymistä vaativaan työskentelyyn.

Mikä on mielestäsi suurin este paremman työelämän rakentamiselle?

Uskon, että paremman työelämän saavuttaminen edellyttää kulttuurin muutosta. Työn joustavuuden lisääntyessä monien johtajien on uransa ensimmäistä kertaa opittava johtamaan tehokkaasti.

Pelkkä tilapäisten tehtävien antaminen ja sen seuraaminen, kuinka kauan ihmiset istuvat työpöytänsä ääressä, ei enää riitä.

Johtajana sinun on kysyttävä itseltäsi, miten tietty rooli edistää yrityksen kokonaisvisiota, mistä korkean tason KPI-mittareista tiimisi pitäisi olla vastuussa ja miten niitä mitataan. Ennen kaikkea sinun on opittava ohjaamaan tiimiäsi niin, että he voivat toteuttaa visiosi riippumatta siitä, työskentelevätkö he toimistolla vai saarella Espanjassa.

Ei ole väliä, jos tiimini jäsenet syövät tehtävien välissä lounasta perheenjäsentensä kanssa tai pesevät kotona pyykkiä työn ohessa. Olen tyytyväinen, jos he saavuttavat jatkuvasti parhaat tulokset (lopputulosten perusteella) ja voivat olla parhaimmillaan.

Yritykset, jotka hallitsevat tämän siirtymän hyvin, voivat parantaa suorituskykyään, sillä lopputuloksiin perustuva johtaminen on tehokkaampaa (vaikka prosessiin perustuva johtaminen on helpompaa, koska johtajien ei tarvitse mukautua korkean tason KPI-mittareihin).

Minkä asian voimme käytännössä tehdä omissa käsissämme olevan vaikutusvaltamme puitteissa rakentaaksemme paremman työelämän jo tänään? Ja miten suosittelet toimimaan?

Aseta etätyö etusijalle.

Useimmat tiimit olisivat kiinnostuneita suuremmasta etätyön joustavuudesta. Kukaan ei kuitenkaan puhu asiasta, koska he pelkäävät esihenkilöidensä reaktiota.

Jos etätyö on vaihtoehto, kannustan sinua pyytämään sitä aktiivisesti.

Jos esihenkilösi suhtautuu muutokseen avoimesti, olet oikeassa paikassa. Jos ei, sinun kannattaa todennäköisesti harkita työnantajan vaihtamista ja tutkia muita vaihtoehtoja.

Viiden vuoden kuluttua katsomme taaksepäin yrityksiä, jotka edellyttävät sataprosenttista toimistotyöskentelyä, ja hymyilemme.

Voitko kertoa yhden asian, jonka olet kokenut, nähnyt tai josta olet lukenut ja joka vie meitä kohti parempaa työelämää?

Mielestäni ei ole epäilystäkään siitä, etteikö joustava työ olisi oikea suunta. Kysymys ei enää ole siitä, tapahtuuko näin, vaan milloin.

Jos yrityksesi ei sitoudu hybridityöhön, yksikään lahjakas työntekijä ei enää koskaan työskentele sinulle.

Gallupin raportti maalaa selkeän kuvan: kutsu hallituksesi ja toimitusjohtajasi koolle ja siirry hybridityömalliin. Se on yrityksesi kriittisin päätös, jolla on valtavia vaikutuksia kasvuun, voittoon ja osakekurssiin.

Olen utelias kuulemaan: kun ajattelet paremman työelämän rakentamista, tuleeko mieleesi yritys ja/tai johtaja, jota meidän pitäisi seurata? Jos tulee, mitä he tekevät?

Kyllä, tietenkin! Seuraan ja ihailen monia ajatusjohtajia sen vuoksi, miten he osallistuvat uuden työnteon tavan ympärillä käytävään keskusteluun. Ensinnäkin Airbnb:n perustajia, koska he ovat omaksuneet täysin mistä tahansa työskentelyn periaatteen. Sitten professori Lynda Grattonia, joka tutkii, miten hybridityö saadaan toimimaan kaikille. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, Chris Dyeria, joka työskentelee yrityskulttuurin ja etäjohtamisen parissa.

Miten lukijamme voivat seurata työtäsi?

Olen erittäin aktiivinen LinkedInissä, mutta työhömme voi tutustua myös Mediumissa.

Kiitos, että tuot äänesi mukaan People Managing People -haastattelusarjaan aiheesta, miten rakennetaan parempi työelämä!

Tuo äänesi mukaan keskusteluun

Liity haastattelusarjaamme ja jaa ideasi siitä, miten voimme rakentaa paremman työelämän.