Jos organisaatiosi pitää HR:ää edelleen vaatimustenmukaisuuspoliiseina, jotka ovat valmiina tukahduttamaan tekoälymääräystä koskevat valitukset, tämä jakso kääntää ajattelusi päälaelleen. David keskustelee Tim Fisherin kanssa. Tim toimii Black & White Zebran tekoälyjohtajana ja on seurannut organisaatioiden toimintaa pitkään. He pureutuvat tekoälyn käyttöönoton todelliseen haasteeseen liiketoiminnassa. Hänen kokemuksensa ”HR:n ulkopuolisena” on johtanut yksinkertaiseen mutta pysäyttävään havaintoon: useimmat yritykset käsittelevät tekoälyä teknologian käyttöönottona, vaikka todellinen työ on mittava inhimillinen muutos suuressa mittakaavassa – juuri sellaista muutosta, jonka parissa HR on aina toiminut, vaikka muut eivät ole sitä huomanneet.
Kaiken keskiössä on valtava kuilu sen välillä, mitä HR:ää pyydetään tekemään tekoälyn kanssa ja mihin sillä todellisuudessa on valmiudet. Lisäksi keskustelussa käsitellään sitä, miksi HR-johtajien on oltava mukana ennen strategian määrittämistä, ei siivousjoukkona sen jälkeen. Tämän päivän keskustelu riisuu tekoälyltä pelkän tuottavuustyökalun myytin. Tim ja David kartoittavat inhimillisiä, teknisiä ja johtamiseen liittyviä aukkoja, jotka muovaavat jokaista tämän päivän tekoälyhanketta – sekä sitä, miksi menestys vuonna 2026 näyttää täysin erilaiselta kuin hätiköity vaatimustenmukaisuussprintti.
Mitä opit
- Miksi tekoälymuutos on pohjimmiltaan inhimillinen muutos, ei vain tekninen käyttöönotto.
- Miksi HR:n todellinen arvo perustuu inhimillisen muutoksen ymmärtämiseen suuressa mittakaavassa, ei HR:n vaatimustenmukaisuustehtäviin.
- Toimivaltakuilu, joka naamioituu ”valmiusongelmaksi” – ja miksi HR tarvitsee päätösvaltaa, ei vain paikkaa neuvottelupöydässä.
- Miksi onnistuneet tekoälymuutokset ovat hitaampia kuin toimitusjohtajat kuvittelevat ja mitä tämä tarkoittaa suunnittelun kannalta.
- Tekoälyn käyttöönoton sotkuinen todellisuus: piilokäytöstä sabotaasiin ja työn dynamiikan muutoksiin.
Keskeiset opit
- HR ei ole vaatimustenmukaisuuspoliisi. Organisaatiot ovat arvottaneet HR:ää väärin vuosien ajan, vaikka HR on yksikkö, joka todella ymmärtää muutosta suuressa mittakaavassa.
- Tekoäly pakottaa muutokseen. Se pakottaa organisaatiot kysymään, miksi ne tekevät asioita nykyisellä tavalla – ja pitäisikö niiden ylipäätään tehdä niitä.
- Ihmisten ja teknologian yhteensopivuus ei ole neuvoteltavissa. HR- ja teknologiajohtajien tuominen rakenteellisesti lähemmäs toisiaan prosessin alkuvaiheessa ratkaisee enemmän ongelmia kuin uusimman työkalun valitseminen.
- Toimivalta on tärkeämpää kuin valmius. HR:n pyytäminen johtamaan ihmisiin liittyvää muutosta ilman todellista päätösvaltaa on vain siivoustehtävää strategian kaapuun puettuna.
- Muutos ei ole ”taikanappi”. Todellinen muutos edellyttää uusia työskentelytapoja, selkeämpiä käytäntöjä, joissa ihminen pysyy mukana päätöksenteossa, sekä rehellistä tarkastelua siitä, miten työnkulut on suunniteltu.
- Nopeat voitot ≠ muutos. Lyhyen aikavälin tuottavuushyödyt ovat hyödyllisiä, mutta ilman kokonaisvaltaista pitkän aikavälin suunnitelmaa ne eivät kestä eivätkä erottaudu edukseen.
- Ihmiset käyttävät tekoälyä, vaikka se olisi kielletty. Piilokäyttö on yleistä. Ongelma ei ole teknologia, vaan käsittelemätön epävarmuus ja luottamuksen puute.
- Varaudu hitaaseen ja näkyvään muutokseen. Tekoälyn onnistunut käyttöönotto ei näytä salaa toteutetulta käyttöönotolta, vaan koordinoidulta, toimintojen rajat ylittävältä ponnistukselta, joka näkyy ja jonka organisaation sisällä omistetaan.
Jaksot
- 00:00 – Miksi tämä keskustelu on tärkeä
- 01:33 – HR:n oletukset verrattuna todellisuuteen
- 03:31 – Tekoäly inhimillisenä haasteena
- 05:04 – Ero HR:n tarpeiden ja kyvykkyyden välillä
- 06:03 – HR:n ja teknologian on oltava linjassa
- 07:34 – Auktoriteettikuilu, ei valmius
- 09:11 – Todelliset käyttöönoton esteet
- 14:33 – Työn muuttuva dynamiikka
- 16:47 – Varjokäyttö ja sabotointi
- 18:53 – Nopeat voitot verrattuna todelliseen muutokseen
- 22:24 – Johtamisen ja mission yhteensopimattomuus
- 24:42 – Eksistentiaaliset työtä koskevat kysymykset
- 28:32 – Vuoden 2025 suurin yllätys
- 33:36 – Mitä tekoälyä koskevasta keskustelusta puuttuu
- 39:06 – Mikä määrittää menestyksen vuonna 2026
- 40:41 – Neuvoja nyt aloittaville HR-johtajille
Tutustu vieraaseemme

Tim Fisher toimii Black & White Zebran tekoälyjohtajana, jossa hän vastaa yrityksen tekoälystrategiasta ja sen toteuttamisesta tuotteissa, sisällöissä ja toiminnoissa. Timillä on vankka kokemus soveltavasta tekoälystä, automaatiosta ja uusista teknologioista, ja hän keskittyy muuntamaan edistyneet työkalut käytännöllisiksi ja skaalautuviksi ratkaisuiksi, jotka tuottavat todellista liiketoimintahyötyä. Hän on harkitseva johtaja ja usein kuultu asiantuntija siinä, miten organisaatiot voivat ottaa tekoälyn vastuullisesti käyttöön päätöksenteon, tehokkuuden ja innovoinnin parantamiseksi.
Aiheeseen liittyvät linkit:
- Liity People Managing People -yhteisöön
- Tilaa uutiskirje saadaksesi uusimmat artikkelimme ja podcastimme
- Tutustu tämän jakson sponsoriin: Intuit QuickBooks Payroll
- Verkostoidu Timin kanssa LinkedInissä
- Tutustu yritykseen Black & White Zebra
Aiheeseen liittyvät artikkelit ja podcastit:
David Rice ja Tim Fisher keskustelevat siitä, miksi henkilöstöhallinnon on oltava mukana tekoälymuutoksessa alusta alkaen. Tekoälyä käsitellään liian usein teknisenä käyttöönottona, vaikka kyseessä on teollisen vallankumouksen jälkeinen suurin organisaatiomuutos. Keskustelussa käsitellään henkilöstöhallinnon ja teknologiajohtajien välistä kuilua, muutosjohtamista, tekoälyn käyttöönoton käytännön haasteita, varjokäyttöä, sabotaasia, johtamisen yhdenmukaisuutta sekä sitä, miten organisaatiot voivat yhdistää lyhyen aikavälin hyödyt kokonaisvaltaiseen muutokseen. Tim Fisherin mukaan onnistuneet muutokset ovat hitaampia kuin toimitusjohtaja haluaisi, niitä on johdettava avoimesti organisaation sisällä ja henkilöstöhallinnon on oltava mukana nollapäivästä lähtien.
