Lue haastattelun tekstitys:
Kokeilemme podcastiemme tekstittämistä ohjelmiston avulla. Antakaa anteeksi mahdolliset kirjoitusvirheet, sillä botti ei ole sataprosenttisen tarkka.
Tim ReitsmaKiitos, että kuuntelet People Managing People -podcastia, jonka tavoitteena on rakentaa parempi työelämä.
Vieraamme tänään, Marcus Buckingham, on maailmanlaajuisesti tunnettu tutkija ja New York Timesin bestseller-kirjailija, joka keskittyy vahvuuksien hyödyntämiseen, suorituskyvyn parantamiseen ja ihmisten työn tulevaisuuden kehittämiseen. Hän on kirjoittanut kaksi kaikkien aikojen myydyimpiin kuuluvaa liike-elämän kirjaa, ja kaksi hänen Harvard Business Review -lehteen kirjoittamistaan kansijutuista on ollut lehden historian luetuimpien ja alaa muuttaneiden joukossa. Hänen vahvuusarviointinsa on tehty yli 10 miljoonalle ihmiselle ympäri maailmaa. Nykyään hän johtaa People + Performance Research -tutkimusta ADP Research Institutessa ja vastaa uraauurtavista tutkimuksista, jotka käsittelevät muun muassa resilienssiä ja sitoutumista.
Tänään keskustelemme yhdestä näistä tutkimuksista. Kyseessä on uusi tutkimus siitä, miten henkilöstöhallinnon voimaa voidaan maksimoida työntekijäkokemuksen näkökulmasta.
Me olemme People Managing People, ja tavoitteemme on rakentaa parempi työelämä. Olemme omistajia, perustajia, yrittäjiä, keskijohtajia ja tiiminvetäjiä. Edustamme organisaatioiden kaikkia liiketoimintotoimintoja, ja tehtävämme on auttaa ihmisiä johtamaan ja hallitsemaan tiimejään ja organisaatioitaan tehokkaammin.
Jos siis haluat johtaa ja hallita paremmin sekä kehittyä paremmaksi organisaatiojohtajaksi ja tehokkaammaksi ihmisten johtajaksi, liity seuraamme.
Olen juontajasi Tim Reitsma. Jatka kuuntelemista löytääksesi inspiraatiota, käytännönläheisiä näkemyksiä ja työkaluja, joita tarvitset ihmisten ja organisaatioiden rekrytoimiseen, sitouttamiseen, johtamiseen ja hallintaan entistä tehokkaammin.
Kun kuuntelet ohjelmaa, tilaa se ja liity postituslistallemme osoitteessa peoplemanagingpeople.com.
Liity johtajien yhteisöömme ja seuraa meitä sosiaalisessa mediassa pysyäksesi ajan tasalla kaikesta tapahtuvasta.
Hei Marcus, tervetuloa People Managing People -podcastiin. On suuri ilo saada sinut vieraaksi. Kuinka voit tänään?
Marcus BuckinghamVoin erinomaisesti, kiitos. Olen… todella hyvässä kunnossa! Entä sinä?
Tim ReitsmaMinulla menee todella hyvin. Olen erittäin innoissani siitä, että olet mukana podcastissa. Olen seurannut sinua jo pitkään, ja on suuri kunnia saada sinut tänne. Tänään keskustelemme uudesta tutkimuksestasi, joka käsittelee henkilöstöhallinnon kokemuspistemäärää.
Olen todella kiinnostunut kuulemaan, mistä tutkimuksessa on kyse. Kuuntelijoillemme tiedoksi: tutkimuksen nimi on ”Henkilöstöhallinnon kokemuspistemäärä: kuinka mitata henkilöstöhallinnon suorituskykyä ja vaikutusta työntekijäkokemuksen näkökulmasta”.
Aloitetaan siis. Mikä sai sinut keskittymään tähän tutkimukseen? Mikä todella inspiroi sinua?
Marcus BuckinghamTaustani on tietenkin psykometriassa, joten olen aina keskittynyt koko Gallup-urani ajan ja nyt ADP Research Institutea johtaessani siihen, miten mitataan asioita työelämässä, jotka ovat todella tärkeitä mutta joita ei voi laskea.
Miten siis mitataan sitoutumista? Miten mitataan vahvuuksia? Miten mitataan resilienssiä? Miten mitataan sitä, kokevatko ihmiset olevansa hyväksyttyjä ja mukana? Voisimme kaikki laatia pieniä kyselyitä, mutta miten suunnitellaan mittareita, joiden kysymykset todella ennustavat ihmisten käyttäytymistä? Se on aivan eri asia.
Tässä yhteydessä ADP:n henkilöstöjohtaja tuli luokseni ja sanoi: ”Haluaisin tietää, toimivatko henkilöstöhallinnossa tekemämme asiat.” ADP:llä on 60 000 työntekijää. Kysymys kuului siis: mikä on oikea tapa selvittää, toimivatko tekemämme asiat? Kun alat etsiä mittareita, luotettavia lämpömittareita henkilöstöhallinnon työntekijäkokemukselle, huomaat, ettei sellaisia ole.
Henkilöstöhallintoa voi mitata muilla tavoilla, esimerkiksi menetettyinä työpäivinä, työtapaturmina tai tehtävän täyttämiseen kuluvana aikana. Mutta entä henkilöstöhallinnon luoma kokemus, joka on erillinen esihenkilöstäsi, tiimistäsi tai mistä tahansa muusta työn kokemukseen vaikuttavasta asiasta? Onko meillä tapa erottaa ihmisen kokemus kaikista erilaisista henkilöstöhallinnon toiminnoista – ylennyksestä, siviilisäädyn muuttamisesta, osoitteen vaihtamisesta, työntekijäsuhteisiin liittyvän ongelman käsittelystä tai perhevapaasta – ja kaikesta siltä väliltä? Nämä asiat kuuluvat selvästi henkilöstöhallinnon vastuulle. Mitkä ovat oikeat tavat mitata ihmisten kokemuksia niistä?
Jos löydämme tavan tehdä sen, voimmeko sitten nähdä, mitä juuri henkilöstöhallintoa koskevat kokemukset saavat aikaan? Edistävätkö ne suorituskykyä? Lisäävätkö ne todennäköisyyttä pysyä yrityksessä? Saavatko ne ihmiset suosittelemaan yritystä muille? Mitä ne saavat aikaan? Ja toisaalta: mikä niitä ajaa?
Mitkä ovat tehokkaimmat tekijät, joita henkilöstöhallinnolla on käytettävissään laadukkaan kokemuksen luomiseksi? Siitä tutkimus sai alkunsa: ”Rakennetaan lämpömittari.” Isoisäni työskenteli henkilöstöhallinnossa, isäni työskenteli henkilöstöhallinnossa, joten Buckinghamin suvulla on ollut henkilöstöhallintoon liittyvää kokemusta noin sadan vuoden ajalta. Silti meillä ei vieläkään ole luotettavaa lämpömittaria, jolla ihmisten kokemuksia henkilöstöhallinnosta voisi mitata.
Tavoitteena oli siis auttaa henkilöstöhallintoa saamaan käyttöönsä luotettavia mittareita, jotka voidaan viedä johtoryhmän pöytään ja joiden avulla voidaan keskustella siitä, mitä henkilöstöhallinto tekee ihmistemme hyväksi.
Tim ReitsmaOn kiinnostavaa, sillä päädyin itsekin tavallaan henkilöstöhallinnon uralle. Se ei ollut suunniteltua, vaan pikemminkin johdatuksen tulosta.
En oikein tiedä, miten päädyin henkilöstöhallintoon. Yksi jatkuvasti esiin noussut kysymys on ollut: miten mittaamme vaikutusta, miten mittaamme henkilöstöhallinnossa työskentelevän ihmisen vaikutusta? Olen ollut henkilöstöhallinnon palveluiden käyttäjä, toiminut henkilöstöstä ja kulttuurista vastaavana johtajana, ja pöydällä on aina ollut kysymys siitä, mitataanko henkilöstöhallinnon vaikutusta vaihtuvuudella tai pysyvyydellä – vaikka henkilöstöhallinnolla on niihin vain välillinen vaikutus.
Pidän todella paljon siitä, miten tutkimus on jakanut henkilöstöhallinnon tyytyväisyyden viiteen kokemukseen. Se muistutti minua hieman Maslow’n tarvehierarkiasta. Tarvitsen tiettyjä asioita, haluan tuntea oloni turvalliseksi, haluan tulla ymmärretyksi ja arvostetuksi, haluan kasvaa ja haluan luottaa sinuun.
Nousiko tutkimusta tehdessäsi esiin jokin erityinen painopistealue?
Marcus BuckinghamMeillä oli aluksi hieman alle 70 erilaista kysymystä. Haastattelimme noin 33 000 ihmistä, hieman alle 33 000 ihmistä eri puolilta maailmaa.
Mukana oli 25 eri maata ja neljä tai viisi erilaista otosta. Jos huomaat jonkin tilastollisen korrelaation yhdessä otoksessa, kyse voi olla sattumanvaraisesta tuloksesta. Siksi työkalua testataan yhä useammilla otoksilla, jotta voidaan selvittää, ovatko havaitut mallit todella luotettavia.
Kun tätä tehdään, kaikki toimimattomat kysymykset karsitaan. Toimimattomalla tarkoitetaan kysymystä, jolla ei ole selitysvoimaa, joka ei tavoita mitään ainutlaatuista tai erillistä tai joka vaikuttaa tarpeettomalta. Kysymyksiä siis karsitaan yksi toisensa jälkeen.
Lopulta päädyimme 15 kysymykseen, joilla mitataan viittä erillistä kokemusta. Jokaisessa kokemuksessa on kolme kysymystä. En väitä, etteikö henkilöstöhallintoa pitäisi koskaan mitata muilla kysymyksillä, mutta 33 000 ihmiselle tehdyn testauksen jälkeen nämä 15 kysymystä mittaavat erittäin hyvin viittä erillistä kokemusta.
Maslow’n hierarkia oli teoreettinen eikä perustunut dataan. Tämä on tilastollinen hierarkia: ensimmäiset tasot täytyy saavuttaa ennen seuraavia. Se rakentuu tilastollisesti, mikä on kiinnostavaa. Perustavanlaatuinen kokemus on: anna minulle se, mitä tarvitsen.
Antaako henkilöstöhallinto sinulle ne asiat, joita tarvitset? Toinen on: saa minut tuntemaan oloni turvalliseksi. Jos minulla on ongelma, huolenaihe tai luottamuksellinen asia, tunnen oloni psykologisesti turvalliseksi kertoessani siitä henkilöstöhallinnolle. Tiedän, ettei minulle aiheudu vahinkoa.
Nämä kaksi vaikuttivat väistämättömiltä. Kolmas oli minulle kiinnostava. Se oli kaikista viidestä kiehtovin: ”Tunteeko henkilöstöhallinto minut? Ymmärtääkö se minua?” Minua ainutlaatuisena ihmisenä. Haluamme mennä töihin ja tulla nähdyiksi omana itsenämme. Mikä henkilöstöhallinnon rooli on siinä?
En ollut varma, että henkilöstöhallinnolla olisi tässä roolia, sillä usein esihenkilö tai kollegat näkevät sinut. Ajattelin, että kyse on enemmän tiimistä. Silti kolme kysymystä nousi esiin ja mittasi sitä, ymmärtääkö ja arvostaako henkilöstöhallinto sinua ihmisenä.
Se oli ehkä suurin yllätys: henkilöstöhallinnon rooli auttaa ihmistä tuntemaan itsensä nähdyksi. Se on valtavan tärkeää.
Tim ReitsmaNiin on. Se menee paljon pidemmälle kuin henkilöstöhallinnon perinteinen määritelmä tai klassinen ajatus siitä, että ”anna minulle se, mitä tarvitsen ja saa minut tuntemaan oloni turvalliseksi”. Kyse on siitä, miten sinä ymmärrät, näet ja arvostat minua.
Osuit mielestäni naulan kantaan. Ihmisistä ja kulttuurista vastaavat tiimit ympäri maailmaa yrittävät todella selvittää, miten ne voivat auttaa ihmisiä tulemaan nähdyiksi.
Marcus BuckinghamTässä on tärkeää se, että kuten kuvasit omassa kokemuksessasi, yritämme aina ajatella, millaista arvoa henkilöstöhallinto tuo.
Tuommeko arvoa? Kuinka paljon arvoa tuomme? Mielenkiintoisinta koko asiassa oli se, että kun käytämme ihmisten vastauksia näihin 15 kysymykseen, voimme nähdä, kokevatko he henkilöstöhallinnon arvoa lisäävänä, suoriutuuko se vain tehtävistään vai vähentääkö se arvoa.
Kaksi suurta löytöä syntyi näiden 15 kysymyksen pisteistä. Jos koet henkilöstöhallinnon lisäävän arvoa, suosittelet paljon todennäköisemmin yritystä ystävillesi ja perheellesi työpaikkana. Henkilöstöhallinnon kokemus on siis yrityksen työnantajabrändin merkittävä ajuri.
Me henkilöstöhallinnossa olemme ehkä uskoneet tämän jollain tasolla, mutta emme ole voineet määrittää sitä tai todistaa sitä numeroilla. Nyt tiedämme, että jos kokemuksesi henkilöstöhallinnosta saa sinut ajattelemaan sen lisäävän arvoa, olet moninkertaisesti todennäköisempi puhumaan yrityksestä myönteisesti ystävillesi ja perheellesi.
Koska jokainen toimitusjohtaja on kiinnostunut siitä, mikä rakentaa työnantajabrändiä, on tärkeää pystyä erottelemaan eri vaikutukset. Meillä oli myös kahdeksan kysymystä sitoutumisen mittaamiseen, ja yli miljoona ihmistä on vastannut niihin. Tiedämme, että vastaukset vaihtelevat sen mukaan, missä tiimissä työskentelet.
Tiedämme näiden kahdeksan kysymyksen avulla jotakin kokemuksestasi esihenkilöstäsi ja tiimistäsi. Tiedämme 15 kysymyksen avulla kokemuksesi henkilöstöhallinnosta. Voimme siis tehdä tilastollisen analyysin ja selvittää, kuinka suuri osa henkilöstöhallinnon kokemuksen vaihtelusta johtuu esihenkilöstä ja kuinka suuri osa esihenkilöä koskevan kokemuksen vaihtelusta johtuu henkilöstöhallinnosta.
Päällekkäisyys on 51 prosenttia. Toisin sanoen 51 prosenttia henkilöstöhallintoa koskevan kokemuksen vaihtelusta selittyy sillä, miltä sinusta tuntuu tiimisi ja tiiminvetäjäsi suhteen. Se on intuitiivista ja kiinnostavaa. Samalla 49 prosenttia kokemuksestasi henkilöstöhallinnosta on erillistä ja riippumatonta.
Sinulla voi olla huono esihenkilö, mutta hyvä kokemus henkilöstöhallinnosta – tai loistava esihenkilö ja huono kokemus henkilöstöhallinnosta. Jos kokemuksesi henkilöstöhallinnosta on huono esihenkilöstäsi riippumatta, olet huomattavasti epätodennäköisempi suosittelemaan yritystä työpaikkana.
Tämä on henkilöstöhallinnolle valtava asia. Jokainen henkilöstöjohtaja voi mennä johtoryhmän pöytään ja sanoa: ”Toimintomme vaikuttaa tärkeimpään nykyisen ja tulevan suorituskyvyn kriteeriin: työnantajabrändiimme ja kykyymme houkutella parasta osaamista erittäin tiukoilla työmarkkinoilla.”
Henkilöstöhallinnolla, erillään kiinteistöistä, taloushallinnosta, tietohallinnosta ja markkinoinnista, on valta saada ihmiset ajattelemaan ja puhumaan yrityksestä aivan eri tavalla. Se on valtava vipuvaikutus henkilöstöhallinnolle. Jos teemme tämän oikein työntekijöiden kokemusten näkökulmasta, voimme olla yrityksemme työnantajabrändin merkittävä arvonluoja.
Tim ReitsmaSe on hämmästyttävä mahdollisuus organisaatioille, kun ne lukevat tutkimuksen ja ottavat sen tosissaan. Ne voivat mitata henkilöstöhallinnon tiimin sitoutumista ja työntekijöiden sitoutumista. Yrityksillä on edessään valtavasti mahdollisuuksia.
Mistä yrityksen pitäisi aloittaa? Olen työskennellyt organisaatiossa, joka ostettiin suureen yritykseen. Henkilöstömäärä kasvoi 300:sta yli 5 000:een ja henkilöstöhallinto hajautettiin. Jos halusit vaihtaa nimesi, lähetit sähköpostia jollekin, jota et tuntenut. Jos sinulla oli henkilökohtainen ongelma, lähetit sähköpostia jollekin toiselle tuntemattomalle henkilölle. Toiminto oli täysin hajautettu.
Kun tiedämme, että ihmiset jäävät yli kaksi kertaa todennäköisemmin, jos heillä on edes yksi yhteyshenkilö, mistä yrityksen pitäisi aloittaa mittarin käyttöönoton lisäksi?
Marcus BuckinghamHenkilöstöhallinnon näkökulmasta lähtisin siitä, että tämä tutkimus on tehty jaettavaksi koko toiminnon hyödyksi. Jos haluat nähdä toimintosi niiden ihmisten näkökulmasta, joita palvelet, tässä on hyvä tapa tehdä se. Näin voit alkaa nähdä, toimivatko tekemäsi asiat.
Kun sanomme, että jokin toimii, tarkoitamme sitä, synnyttääkö se ihmisiä, jotka kokevat henkilöstöhallinnon lisäävän arvoa.
Kun olet tehnyt tämän, mielestäni henkilöstöjohtajana tekisin mittauksen neljännesvuosittain. Haluaisin nähdä, tekeekö toimintamme eroa. Sen jälkeen on kysyttävä, mitä voimme tehdä parempien kokemusten luomiseksi.
Ensimmäinen lähtökohta on tarkastella näitä viittä kokemusta. Koenko, että annat minulle sen, mitä tarvitsen? Tunnenko oloni turvalliseksi? Tunnetko ja ymmärrätkö minut ja arvostatko minua? Koenko saavani henkilöstöhallinnolta mahdollisuuksia ja kannustusta kehittyä? Ja ennen kaikkea: luotanko sinuun syvästi?
Kaiken henkilöstöhallinnon tekemisen pitäisi kohdistua yhteen tai useampaan näistä kokemuksista. Meidän pitäisi olla erittäin tietoisia siitä, miten jokainen asia vaikuttaa myönteisesti yhteen tai useampaan näistä viidestä kokemuksesta.
Toinen tärkeä asia on täysin vastakkainen henkilöstöhallinnon nykyisen kehityssuunnan kanssa. Henkilöstöhallinto ajattelee syvällä tasolla olevansa kitkan ja kustannusten lähde. Siksi suuri osa henkilöstöhallinnon toiminnasta keskittyy kitkan poistamiseen ja kustannusten vähentämiseen.
Tämä näkyy siiloina. Jos haluat kysyä vakuutuksista, soitat yhteen palvelukeskukseen. Perhevapaata koskevissa asioissa soitat toiseen numeroon. Olemme rakentaneet tämän, koska haluamme vähentää kustannuksia. Sitten lisäämme teknologiaa henkilöstöhallinnon välittämiseksi tai ohittamiseksi.
Tutkimus osoittaa jotakin aivan muuta. Kitkaa pitää toki vähentää, mutta jokainen yhteydenotto henkilöstöhallintoon on potentiaalinen arvon lähde.
Jos näet asian tästä näkökulmasta, ensimmäinen johtopäätös on, että tarvitsemme yhden yhteyspisteen. Kysyimme, onko sinulla yksi yhteyshenkilö, useita yhteyshenkilöitä vai ei lainkaan yhteyspistettä henkilöstöhallintoon.
Ei ollut itsestään selvää, että yrityksen työnantajabrändin tehokkain ennustaja olisi yksi yhteyshenkilö henkilöstöhallinnossa. Silti tutkimuksesta toiseen, otoksesta toiseen, yhteys pysyi.
Jokainen työntekijä kokee olevansa kokonainen ihminen. Häntä ei ole jaettu vakuutusasioihin, henkilötietoihin, palkitsemiseen ja oppimiseen liittyviin osiin. Olemme kokonaisia ihmisiä. Haluamme henkilöstöhallinnosta ihmisen, jonka puoleen voimme kääntyä ja joka tuntee meidät.
Sen jälkeen tämä henkilö voi ohjata meidät eri osaamiskeskuksiin. Se on hyvä asia. Mutta haluan henkilön, joka toimii pelinrakentajana.
Terveydenhuollossa haluan lääkärin, joka tuntee koko kehoni. En ole huoneen 206 sappirakko, vaan Marcus. Sama pätee henkilöstöhallintoon. Tulen töihin kokonaisena ihmisenä ja haluan henkilöstöhallinnon tunnistavan sen.
Kaikki henkilöstöhallinnon käsittelemät asiat, myös hyvät asiat, voivat olla kuormittavia. Pelkäämme tekevämme virheen: pidätysten, henkilötietojen, eläkesäästöjen tai jonkin muun asian suhteen. Kaikki voi tuntua huolestuttavalta ja emotionaalisesti raskaalta.
Kun olemme ahdistuneita, haluamme jonkun, joka tuntee nimemme, perhetilanteemme ja työtilanteemme. Silloin jaamme ahdistuksemme ihmisen kanssa, joka tuntee meidät ja voi ohjata meidät älykkäästi seuraavaan vaiheeseen.
Tätä ei pitäisi yrittää korvata teknologialla. En tarkoita, että meidän pitäisi palata 30 vuoden takaiseen malliin, jossa jokaisella on oma henkilöstöhallinnon yleisasiantuntijansa. Tarkoitan, että yksi meidät tunteva yhteyshenkilö on erittäin kiinnostava tapa tuottaa arvoa työntekijöille.
Jos olet henkilöstöhallinnon ammattilainen eikä prosesseissasi ole yhdistävää henkilöä, jonka puoleen voi kääntyä, se heikentää kykyäsi rakentaa yrityksesi työnantajabrändiä. Jos kaikki toimintosi ovat siiloutuneita, se heikentää kykyäsi löytää ja pitää hyviä työntekijöitä.
Toimitusjohtaja ja talousjohtaja kysyisivät: ”Estääkö toimintatapamme meitä löytämästä ja houkuttelemasta hyvää osaamista tehokkaasti?” Jos vastaus on kyllä, meidän on muutettava toimintaamme niin, että ihmisille syntyy tunne: ”Me pidämme sinusta huolta. Me tunnemme sinut.”
Tim ReitsmaKyse on kokonaisena ihmisenä töihin tulemisesta ja yhdestä yhteyspisteestä. Jos minulla on huono päivä tai en tule toimeen esihenkilöni kanssa, kenen puoleen käännyn? En halua soittaa yleiseen numeroon ja puhua jonkun tuntemattoman kanssa.
Pidän ajatuksesta, että on yksi yhteyshenkilö tai liiketoimintakumppani, joka on olemassa yhdistääkseen asiat. Hänen ei tarvitse olla kaikkien henkilöstöhallinnon osa-alueiden tekninen asiantuntija. Hän toimii pelinrakentajana ja yhdistää työntekijän oikeaan asiantuntijaan.
Tämä liittyy vahvasti työntekijöiden sitoutumiseen. Sitoutumattomuudella on merkittävä kustannus, samoin kuin ihmisten lähtemisellä ja heidän tilalleen palkkaamisella. Jos olet toimitusjohtaja, sinun kannattaa kuunnella tätä.
Marcus BuckinghamHenkilöstöhallinnolla on muihin toimintoihin verrattuna ainutlaatuinen mahdollisuus kasvattaa yrityksen arvoa merkittävästi.
Jos olemme psykologisesti älykkäitä ja löydämme kustannustehokkaan tavan varmistaa, että jokaisella työntekijällä on joku, jolle voi ensin soittaa ja joka tuntee hänet, se voi muuttaa paljon.
Ensimmäinen puhelu menee henkilöstöhallinnon ihmiselle, joka tuntee minut. Hänen ei tarvitse olla kaikkien alueiden asiantuntija. Hän voi ohjata minut perhevapaisiin tai mihin tahansa muuhun asiaan erikoistuneelle henkilölle.
Työpaikalla voi tuntea olonsa yksinäiseksi, näkymättömäksi ja irralliseksi. Henkilöstöhallinto voi koota asiat yhteen. Silloin ihmiset alkavat sanoa: ”Kyllä, sinun pitäisi ehdottomasti tulla meille töihin.”
Se ei ole vain sitoutumista. Se on yrityksen työnantajabrändin suosittelua, joka syntyy täysin henkilöstöhallinnon kokemuksen kautta.
Seuraavien viiden vuoden aikana osaajamarkkinat tulevat olemaan erittäin tiukat. Yhdysvalloissa on noin 10 miljoonaa avointa työpaikkaa ja 8 miljoonaa työtöntä. Tämä on poikkeuksellista. Jokainen henkilöstöhallinnon johtaja voi mennä toimitusjohtajan luo ja sanoa: ”Voin auttaa tässä valtavassa ongelmassa.”
Henkilöstöhallinnon kokemus on merkittävä vipu työnantajabrändiongelman ratkaisemiseen. Tämä on mielestäni henkilöstöhallinnon maailmassa uuden aikakauden alku.
Tim ReitsmaOlen samaa mieltä. Olemme käsitelleet vain yhtä tutkimuksen osa-aluetta, ja voisimme puhua tuntikausia työntekijäkokemukseen keskittymisestä henkilöstöhallinnon näkökulmasta.
Organisaatiot sanovat usein, että heillä on yksi henkilöstöhallinnon työntekijä sataa tai 150:tä ihmistä kohden. Se on vanha mittari. Tutkimus antaa organisaatioille mahdollisuuden ottaa käyttöön nämä mittarit ja tarkastella työntekijäkokemuksen ja työnantajabrändin välistä yhteyttä.
Jos johdat henkilöstöhallinnon tiimiä henkilöstöjohtajana tai ihmisistä ja kulttuurista vastaavana varajohtajana, tämä on aineistoa, jonka voit viedä johtoryhmään ja sanoa: ”Voimme todella parantaa työntekijäkokemusta ja luoda suosittelijoita.” Osaajamarkkina on vaikea.
Vancouverissa Brittiläisessä Kolumbiassa monet tuntemani henkilöstöhallinnon ammattilaiset ovat todella kuormittuneita ja kamppailevat osaajien löytämiseksi. Ongelma ei ratkea yhdessä yössä.
Marcus BuckinghamTutkimus on tässä mielessä väline. Sen avulla voidaan sanoa: ”Emme ratkaise osaajapulaa yhdessä yössä, mutta meidän on toimittava tietoisesti, jotta jokaisesta työntekijästä tulee yrityksemme lähettiläs.”
Se antaa meille etumatkaa. Voimme maksaa hieman enemmän, uudistaa rekrytointiprosessiamme tai tehdä muita asioita. Mutta jos yhteisössämme on paljon ihmisiä, jotka eivät suosittele yritystä ystävilleen ja perheelleen, ei ole väliä, kuinka hyviä rekrytointivälineemme ovat.
Jos karkotamme aktiivisesti kaikki kalat, emme hyödynnä mahdollisuuttamme. Tutkimuksen data auttaa näkemään henkilöstöhallinnon erillisen ja ainutlaatuisen roolin.
Mitä useammin olet vuorovaikutuksessa henkilöstöhallinnon kanssa, sitä todennäköisemmin suosittelet yritystä ystävillesi ja perheellesi. Tämä on täysin vastakkainen tulos kuin jotkin henkilöstöhallinnon megatrendit, joissa henkilöstöhallinto halutaan poistaa yhtälöstä.
Työntekijät haluavat vuorovaikutusta. Jokainen yhteydenotto on pieni mahdollisuus lisätä halua suositella yritystä. Jokainen yhteydenotto ei ole kitkan tai kustannusten lähde, vaan potentiaalinen arvon lähde.
Teknologian pitäisi tehdä asioita, jotka vain teknologia voi tehdä, ja ihmisten asioita, jotka vain ihmiset voivat tehdä. Meidän ei pitäisi poistaa ihmisiä yhtälöstä. Kun henkilöstöhallinnon ihmiset toimivat oikein, he luovat pieniä arvon hetkiä kaikille työntekijöille.
Teknologia voi vähentää kitkaa, parantaa tarkkuutta ja nopeuttaa vastaamista. Tekoäly voi joskus auttaa antamaan oikean vastauksen oikeaan kysymykseen. Kaikki tämä on hyödyllistä, mutta älkäämme kuvitelko, että se rakentaa työnantajabrändin.
Ihmisten täytyy tulla ihmisten näkemiksi, kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Siksi kyse on henkilöstöresursseista.
Tim ReitsmaNiin.
Marcus BuckinghamMeidän on toimittava ihmisten kanssa. Tämä antaa monille henkilöstöhallinnon ammattilaisille enemmän vaikutusvaltaa ja päättäväisyyttä siinä, mitä organisaation pitäisi tehdä.
Lopulta se tuo myös enemmän vastuullisuutta. Onko se, mitä teemme, todella kasvattamassa ihmisten käsitystä työnantajabrändistämme? Onko henkilöstöhallinnolla myönteinen vaikutus siihen? Tutkimuksen tarkoitus on antaa henkilöstöhallinnolle väline sanoa: ”Kyllä, tekemämme työ toimii, ja näin voimme todistaa sen.”
Tim ReitsmaTämä on todella ajankohtainen tutkimus. Ihmisistä ja kulttuurista vastaavana olen usein pohtinut, miten tehokkuutta mitataan. Suuresta irtisanoutumisaallosta puhutaan paljon, mutta ehkä se pitäisi nähdä suurena mahdollisuutena pitää osaajat.
Kun päätämme ohjelman, haluan kannustaa kaikkia tutustumaan tutkimukseen. Sinun ei tarvitse olla henkilöstöhallinnon johtaja. Jos olet toimitusjohtaja, perustaja tai talousjohtaja, tutustu tutkimukseen. Lisäämme linkin ohjelman muistiinpanoihin ja People Managing People -verkkosivustolle.
Kiitos, Marcus, että käytit aikaasi tämän tutkimuksen ja sen merkityksen käsittelemiseen.
Marcus BuckinghamIlo oli minun puolellani.
Tim ReitsmaOlen todella innoissani siitä, miten tämä voi vaikuttaa henkilöstöhallinnon muutokseen ja siirtymään kustannuspaikasta arvoa tuottavaksi toiminnoksi.
Kiitos, että tulit mukaan.
Marcus BuckinghamIlo oli minun puolellani, Tim. Kiitos kutsusta.
Tim Reitsma
En tiedä, mitä mieltä sinä olet, mutta olen todella innoissani siitä, että ADP Research on käynnistänyt tämän tutkimuksen: ”Henkilöstöhallinnon kokemuspistemäärä: kuinka mitata henkilöstöhallinnon suorituskykyä ja vaikutusta työntekijäkokemuksen näkökulmasta”. Se on erittäin ajankohtainen ja merkityksellinen tutkimus. Kannustan sinua siirtymään ADP Researchin verkkosivustolle ja lataamaan raportin.
Lisäämme sen myös ohjelman muistiinpanoihin. Kuten aina, haluamme kuulla palautteesi. Siirry siis verkkosivustollemme osoitteessa peoplemanagingpeople.com ja kerro meille ajatuksesi.
Tilaa myös uutiskirjeemme ja podcastimme. Meillä on lisäksi yhteisö, joka koostuu upeista johtajista, ja toivomme, että liityt mukaan.
Toivotan sinulle erinomaista päivää!




