Aivan kuten organisaatioiden tulisi olla kiinnostuneita keräämään asiakaspalautetta, niiden tulisi olla yhtä kiinnostuneita saamaan palautetta myös työntekijöiltään.
Vaikka työntekijäpalautetta voidaan kerätä monin tavoin, työntekijöiden suositteluindeksiä (eNPS) mittaava kysely on ehkä kaikkein kuvaavin.
Tässä käsittelen sitä, mikä eNPS on, miksi se on hyödyllinen ja miten se lasketaan.
Mitä eNPS-kyselyt ovat?
eNPS-kysely on eräänlainen työntekijäkysely, jonka tarkoituksena on muodostaa yleiskuva työntekijöiden suhtautumisesta työnantajaansa esittämällä heille yksi yksinkertainen mutta tehokas kysymys.
Yksinkertainen ja tehokas kysymys
eNPS-kyselyssä työntekijöiltä kysytään vain yksi yksinkertainen mutta tehokas kysymys:
"Kuinka todennäköisesti suosittelisit [lisää yrityksen nimi] -yritystä työpaikkana ystävällesi tai perheenjäsenellesi?”
Vastausten perusteella työntekijät luokitellaan kolmeen ryhmään asteikolla 1–10, jossa 1 tarkoittaa erittäin epätodennäköistä ja 10 erittäin todennäköistä:
- Suosittelijat (pisteet 9 tai 10): Erittäin tyytyväiset työntekijät, jotka todennäköisesti suosittelevat yritystä hyvänä työpaikkana
- Neutraalit (pisteet 7 tai 8): Tyytyväiset mutta innostumattomat työntekijät, jotka suhtautuvat välinpitämättömästi yrityksen suosittelemiseen
- Arvostelijat (pisteet 0–6): Tyytymättömät työntekijät, jotka saattavat lannistaa muita liittymästä yritykseen.

Mitä enemmän suosittelijoita on, sitä korkeampi pistemäärä on, mikä kertoo tyytyväisestä työntekijäjoukosta. Näin laskenta toimii.
eNPS:n laskentakaava
eNPS-pistemäärä on suosittelijoiden prosenttiosuus – arvostelijoiden prosenttiosuus.
Näin lasket eNPS:n:
Vaihe 1: Kerää vastaukset
Oletetaan, että kyselyyn vastasi 100 työntekijää ja luokittelet heidän vastauksensa seuraavasti:
- Suosittelijat (pisteet 9 tai 10): 50 työntekijää
- Neutraalit (pisteet 7 tai 8): 20 työntekijää
- Arvostelijat (pisteet 0–6): 30 työntekijää
Vaihe 2: Laske prosenttiosuudet
- Suosittelijoiden prosenttiosuus: 50/100×100=50%
- Arvostelijoiden prosenttiosuus: 30/100×100=30%
(20 neutraalia jätetään laskennassa huomiotta.)
Vaihe 3: Laske eNPS
Suosittelijoiden prosenttiosuus (50 %) – arvostelijoiden prosenttiosuus (30 %) = 20
Tulos
eNPS-pistemäärä tässä esimerkissä on 20. Tämä osoittaa, että yrityksellä on enemmän suosittelijoita kuin arvostelijoita, mikä viittaa yleisesti myönteiseen työntekijäkokemukseen.
Miltä "hyvä" eNPS-pistemäärä näyttää
"Hyvä" eNPS-pistemäärä voi vaihdella toimialan, yrityksen koon ja muiden tekijöiden mukaan, mutta yleiset vertailuarvot ovat seuraavat:
- Yli 0: Positiivinen pistemäärä (mikä tahansa yli 0) osoittaa, että suosittelijoita on enemmän kuin arvostelijoita, mikä on myönteinen merkki.
- 10–30: Hyväksi katsottava tulos. Se osoittaa, että työntekijöillä on yleensä myönteinen näkemys yrityksestä.
- 30–50: Erittäin hyväksi katsottava tulos. Se kertoo vahvasta yrityskulttuurista ja työntekijöiden korkeasta tyytyväisyydestä.
- Yli 50: Erinomainen tulos. Tämä viittaa erittäin sitoutuneeseen työyhteisöön, jossa työntekijät suosittelevat yritystä erittäin todennäköisesti hyvänä työpaikkana.
Yritykset pyrkivät yleensä vähintään pistemäärään 30 varmistaakseen, että niiden työpaikkakulttuuri on terve ja myönteinen.
Kuinka usein eNPS-kysely tulisi toteuttaa?
eNPS-kysely kannattaa toteuttaa neljännesvuosittain tai puolivuosittain, jotta työntekijöiden mielialaa voidaan seurata säännöllisesti ja ajan mittaan havaita kehityssuuntia.
- Neljännesvuosittain (3 kuukauden välein): Mahdollistaa tiheät tarkistukset, ajantasaisemman palautteen sekä ongelmien nopean tunnistamisen ja ratkaisemisen.
- Puolivuosittain (6 kuukauden välein): Sopii yrityksille, jotka haluavat välttää kyselyväsymystä mutta seurata silti työntekijöiden tyytyväisyyttä.
Jotkin yritykset voivat myös valita vuosittain toteutettavat kyselyt, jos ne haluavat laajemman ja kattavamman kokonaiskuvan työntekijöiden mielialasta. Tiheämmin toteutetut kyselyt tarjoavat kuitenkin yleensä parempaa tietoa sitoutumisen kehityssuunnista ja muutoksista.
eNPS-kyselyn toteuttaminen vaihe vaiheelta
Tämän vaiheittaisen oppaan avulla voit suunnitella, toteuttaa ja analysoida eNPS-kyselyn:
1. Määrittele kyselyn tarkoitus
- Tavoite: Selvennä, miksi toteutat eNPS-kyselyn. Ensisijaisena tavoitteena on ymmärtää työntekijöiden tyytyväisyyden ja sitoutumisen tasoa, mutta saatat haluta myös tunnistaa tiettyjä kehityskohteita.
- Viestintä: Kerro työntekijöille kyselyn tarkoituksesta ja siitä, miten tuloksia käytetään työympäristön parantamiseen.
2. Laadi eNPS-kysymys
eNPS-kyselyn ydin on yksi selkeä ja suoraviivainen kysymys:
- Pääkysymys: “Kuinka todennäköisesti suosittelisit asteikolla 0–10 [Yrityksen nimi] -yritystä työpaikkana ystävillesi tai kollegoillesi?”
- Arviointiasteikko:
- 0–6: Arvostelijat (Tyytymättömät työntekijät, jotka tuskin suosittelevat yritystä)
- 7–8: Passiiviset (Tyytyväiset mutta eivät innostuneet)
- 9–10: Suosittelijat (Uskolliset ja erittäin sitoutuneet työntekijät, jotka suosittelisivat yritystä).
3. Lisää jatkokysymys (valinnainen)
- Voit kerätä lisää tietoa lisäämällä avoimen jatkokysymyksen:
- Jatkokysymykset:
- “Mikä on tärkein syy antamallesi arvosanalle?”
- “Mitkä muutokset saisivat sinut todennäköisemmin suosittelemaan [Yrityksen nimi] -yritystä?”
- “Mistä pidät eniten tässä työpaikassa?”
- “Millä osa-alueilla voisimme parantaa toimintaamme?”
- Jatkokysymykset:
4. Valitse oikea kyselytyökalu
- Valitse kyselyalusta: Käytä työntekijäkyselytyökalua tai erillistä HR-alustaa, jossa on eNPS-ominaisuudet. Voit käyttää myös esimerkiksi Google Formsia, Typeformia tai SurveyMonkeyta. Varmista, että työkalu mahdollistaa vastausten anonymiteetin tarvittaessa.
- Anonymiteetti: Vakuuta työntekijöille, että heidän vastauksensa ovat anonyymeja, jotta heitä kannustetaan antamaan rehellistä palautetta.
5. Määritä kyselyn toteutustiheys
- Tiheys: Päätä, toteutetaanko eNPS-kysely neljännesvuosittain, puolivuosittain vai vuosittain. Säännöllisten kyselyjen avulla voit seurata työntekijöiden mielialan muutoksia ajan mittaan.
- Ajankohta: Valitse hyvä ajankohta kyselyn lähettämiselle ja vältä voimakkaan stressin kausia, kuten suuria projekteja tai organisaatiomuutoksia, jotka voivat vääristää tuloksia.
6. Lähetä kysely työntekijöille
- Johdanto: Lähetä johdantoviesti, jossa kerrotaan eNPS-kyselyn tarkoituksesta ja siitä, miten se liittyy laajempaan työntekijöiden sitoutumisen strategiaasi.
- Toimintakehotus: Kannusta työntekijöitä osallistumaan ja muistuta heitä siitä, että heidän palautteensa on arvokasta ja auttaa parannusten toteuttamisessa.
7. Kerää ja analysoi tulokset
- Laske eNPS-pistemäärä:
- % Suosittelijat = (Suosittelijoiden määrä / Vastaajien kokonaismäärä) × 100
- % Arvostelijat = (Arvostelijoiden määrä / Vastaajien kokonaismäärä) × 100
- eNPS-pistemäärä = % Suosittelijat – % Arvostelijat
- Pistemäärät voivat vaihdella välillä -100–+100. Positiivista pistemäärää pidetään yleensä hyvänä, ja yli +50:n pistemäärää erinomaisena.
- Analysoi palaute: Tarkastele avoimia vastauksia yleisten teemojen tai kehityskohteiden tunnistamiseksi. Etsi vastauksista toistuvia malleja siinä, mistä työntekijät pitävät ja mitä ongelmia he tuovat esiin.
8. Jaa tulokset
- Johdolle: Jaa eNPS-pistemäärä ja keskeiset havainnot johtoryhmän kanssa strategisten päätösten tueksi.
- Työntekijöille: Anna työntekijöille palautetta, tiivistä tulokset ja kerro, mihin toimiin palautteen perusteella ryhdytään.
9. Ryhdy toimiin palautteen perusteella
- Laadi toimintasuunnitelma: Laadi kyselyn tulosten perusteella toimintasuunnitelma työntekijöiden esiin tuomien yleisten huolenaiheiden tai ongelmien käsittelemiseksi.
- Viestitä toimista: Mikään ei lannista työntekijöitä antamasta palautetta yhtä paljon kuin se, ettei palautteen perusteella ryhdytä toimiin (tai jos se ei ole mahdollista, ettei ainakaan selitetä miksi). Siksi on tärkeää kertoa työntekijöille, mihin toimiin työympäristön parantamiseksi ryhdytään heidän palautteensa perusteella.
10. Seuraa edistymistä
- Seurantakyselyt: Toteuta eNPS-kyselyjä säännöllisesti seurataksesi edistymistä ja nähdäksesi, vaikuttavatko toimenpiteesi myönteisesti työntekijöiden kokemuksiin.
- Vertaa tuloksia: Analysoi, miten eNPS-pistemäärä kehittyy ajan mittaan, ja tunnista palautteessa tapahtuvat merkittävät muutokset.
Esimerkki eNPS-kyselystä:
- Kuinka todennäköisesti suosittelisit asteikolla 0–10 yritystä [Company Name] työpaikkana?
- 0 (En lainkaan todennäköisesti) – 10 (Erittäin todennäköisesti)
- Mikä on pääasiallinen syy antamaasi pistemäärään? (Valinnainen avoin kysymys)
- Mitä voisimme parantaa, jotta suosittelisit [Company Name] -yritystä todennäköisemmin työpaikkana? (Valinnainen avoin kysymys)
Mitä tehdä eNPS:n laskemisen jälkeen
Kun olet laskenut eNPS:n, seuraavat vaiheet ovat ratkaisevan tärkeitä merkityksellisten parannusten aikaansaamiseksi:
- Analysoi palaute: Erittele vastaukset eri ryhmien (osastot, sijainnit jne.) mukaan trendien tai erityisten huolenaiheiden tunnistamiseksi. Kiinnitä erityistä huomiota kommentteihin tai laadulliseen palautteeseen, joita kyselyyn usein liittyy.
- Jaa tulokset työntekijöille: Kerro kokonais-eNPS-pistemäärä ja keskeiset havainnot tiimille. Avoimuus osoittaa työntekijöille, että heidän palautettaan arvostetaan ja se otetaan vakavasti.
- Järjestä jatkokeskusteluja: Saat syvällisempää tietoa järjestämällä keskusteluja tai fokusryhmiä työntekijöiden, erityisesti arvostelijoiden ja neutraalien vastaajien, kanssa heidän huolenaiheidensa ymmärtämiseksi.
- Laadi toimintasuunnitelma: Kehitä kaiken keräämäsi palautteen perusteella toimintasuunnitelma, joka kohdistuu kehityskohteisiin. Voit myös haluta ottaa tietyt työntekijät mukaan suoraan.
- Priorisoi nopeasti toteutettavat parannukset: Helposti korjattavien ongelmien ratkaiseminen ensin voi kohottaa nopeasti työmotivaatiota ja osoittaa, että työntekijöiden palaute johtaa muutoksiin.
- Seuraa edistymistä: Aseta toimintasuunnitelmaasi liittyviä konkreettisia tavoitteita ja seuraa edistymistä ajan mittaan. Mittaa myöhempien eNPS-kyselyjen avulla muutosten tehokkuutta ja tunnista uusia kehityskohteita.
- Toista prosessi: Toteuta säännöllisiä eNPS-kyselyjä (neljännesvuosittain tai puolivuosittain) työntekijöiden kokemusten jatkuvaa mittaamista ja sitouttamisstrategioiden kehittämistä varten.
Työntekijöiden NPS ja sitoutuminen
Työntekijöiden nettosuositteluindeksi ja työntekijöiden sitoutuminen ovat työntekijöiden kokemuksiin liittyviä, mutta toisistaan poikkeavia mittareita:
eNPS
- Painopiste: Mittaa, kuinka todennäköisesti työntekijät suosittelisivat yritystä erinomaisena työpaikkana.
- Kysymys: Perustuu yhteen yksinkertaiseen kysymykseen: "Asteikolla 0–10, kuinka todennäköisesti suosittelisit yritystämme työpaikkana?"
- Tarkoitus: Tarjoaa yleiskuvan työntekijöiden mielipiteistä ja lojaaliudesta. Se kertoo, mitä työntekijät tuntevat yritystä kohtaan, mutta ei perehdy heidän kokemuksensa erityisiin osa-alueisiin.
- Yksinkertaisuus: Helppo ottaa käyttöön ja analysoida, joten se on nopea tapa arvioida yleistä tyytyväisyyttä.
- Rajoitukset: Tarjoaa vain rajallisesti tietoa siitä, mikä vaikuttaa työntekijöiden asenteisiin, joten erityisten huolenaiheiden tai kehityskohteiden tunnistaminen vaatii lisätutkimusta.
Työntekijöiden sitoutuneisuus
- Painopiste: Mittaa työntekijöiden emotionaalista sitoutumista työhönsä, tiimiinsä ja organisaatioon.
- Kysymykset: Sisältää yleensä kattavia kyselyitä, joissa on useita kysymyksiä eri osa-alueista, kuten työtyytyväisyydestä, työn ja muun elämän tasapainosta, urakehityksestä, johdon tuesta ja organisaatiokulttuurista.
- Tarkoitus: Tarjoaa syvällisemmän käsityksen siitä, kuinka sitoutuneita ja motivoituneita työntekijät ovat, ja antaa laajemman kuvan työympäristöstä kokonaisuudessaan.
- Monimutkaisuus: Edellyttää perusteellisempaa analyysiä ja jatkotoimia, sillä sitoutuneisuuskyselyt ovat yksityiskohtaisempia ja voivat tuoda esiin tiettyjä kehityskohteita.
- Hyödynnettävät oivallukset: Auttaa tunnistamaan sitoutuneisuuteen vaikuttavia tekijöitä, mikä helpottaa kohdennettujen strategioiden luomista työkokemuksen parantamiseksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että eNPS tarjoaa nopean ja yleisluontoisen mittarin työntekijöiden lojaaliudesta, kun taas sitoutuneisuuskyselyt antavat kattavan kuvan työntekijöiden motivaatioon ja sitoutumiseen vaikuttavista tekijöistä.
Molemmat mittarit täydentävät toisiaan: eNPS toimii tilannekuvana, kun taas sitoutuneisuuskyselyt tarjoavat syvällisempiä ja käytännön toimiin johtavia oivalluksia.
Kokonaisvaltainen lähestymistapa työntekijäpalautteeseen
Vaikka eNPS on epäilemättä hyödyllinen, se on vain yksi ja melko yleisluontoinen työntekijäpalautteen muoto. Organisaatiot voivat saada lisätietoa jäsenneltyjen lähtöhaastatteluprosessien avulla työntekijöiden lähtiessä.
Tässä työntekijöiltä palautteen keräämistä käsittelevässä artikkelissa Mike Gibbons esittelee kahdeksan tehokasta tapaa kerätä työntekijäpalautetta:
- Kyselyt
- Tapaamiset esihenkilön esihenkilön kanssa
- Kahdenkeskiset/suoritusarviointitapaamiset
- 360 asteen suoritusarvioinnit
- Perehdytyshaastattelut
- Lähtöhaastattelut (työsuhteen päättämiseen liittyvät haastattelut)
- Fyysiset ja virtuaaliset palautelaatikot
- Epämuodolliset keskustelut
Vaikka suuri osa työstä tehdään HR:n toimesta, Cyndi Wenninghoff korostaa työntekijöiden kuuntelemista käsittelevässä artikkelissaan jaetun vastuun merkitystä palautteen keräämisessä:
“Koko yritys kantaa vastuuta: ylimmän johdon tehtävänä on luoda ”kuuntelemisen” ilmapiiri, HR ohjaa ja valmentaa strategioita, esihenkilöt rakentavat luottamusta ja sitoutuneisuutta, ja työntekijät kokevat voivansa osallistua prosessiin täysipainoisesti.”
Työntekijäpalautteen hallintaohjelmiston kaltaiset työkalut voivat auttaa eri kanavista saadun palautteen kokoamisessa ja tulkinnassa strategisten muutoshankkeiden edistämiseksi.
Yhdistä lopuksi työntekijäpalaute HR-mittareihin, kuten henkilöstön vaihtuvuuteen ja demografisiin tietoihin, saadaksesi kattavamman kokonaiskuvan.
Tilaa People Managing People -uutiskirje
Jos haluat lisää tietoa työntekijäpalautteesta ja muista henkilöstön johtamiseen liittyvistä hankkeista, tilaa HR- ja yritysjohtajille suunnattu viikoittainen uutiskirjeemme. Saat kaikki uusimmat sisältömme, joiden avulla voit edetä urallasi ja saada aikaan suurempia vaikutuksia organisaatiossasi.
